28. kesäkuuta 2018

Tanssissa kehittyminen

Juhannuksena kävin Rauhalahdessa Taikakuu-tansseissa. Tämä oli hyvä veto, sillä tanssijoita oli kohtuullinen määrä. Tanssi tuntui jopa oudon helpolta, ja tästä illasta jäi tosi hyvä mieli. Varsinkin rumbassa ja sambassa huomasi, että niiden tanssiminen ei ollut niin tahmeaa kuin aiemmin lavatansseissa. Vakiot eivät tuntuneet hassummilta, eikä selkäkään vihoitellut.

Eräs mies kysyi, olemmeko kilpatanssijoita. Hän sanoi huomanneensa sen heti, kun näki meidän tanssivan. Olisiko ehkä tanssiasento ja kannatus parantunut sen verran, että ei-tanssiharrastaja pystyy tunnistamaan minut kilpatanssijaksi? Siinähän se juuri on, kun itse ei huomaa omaa kehittymistään tanssiijana.

Paritanssipäiväkirja-blogissa on tästä aiheesta erinomainen kirjoitus "Ei enää alkeisiin, kävinhän niissä kerran jo" - Tanssioppimisen tuska ja tasoryhmät". Käykäähän tutustumassa, mikäli olette tuon missanneet. Postauksessa esitetyt kehitysvaiheet ovat niin totta!

lavatanssi kilpatanssi kehittyminen tanssijana


Taso 1 - "Nythän minä jo osaan tämän."

Alussa minulla ei ollut mitään, mihin verrata omia (lähes olemattomia) lavatanssitaitojani. Parin alkeistunnin jälkeen kuvittelin jo suunnilleen hallitsevani ko. lajin. Ei ollut mitään käsitystä, kuinka paljon elementtejä voikaan sisältyä vaikka pelkkään cha chan perusaskeleeseen.

Menin jatkokursseille aivan liian äkkiä, koska en tiedostanut yhtään, mitä osaan ja kuinka hurjan paljon olisi vielä opittavaa ihan alkeistasolla. Kunpa jatkotunneille olisi päässyt vain ohjaajien suostumuksella!

Taso 2 - " Tästä ei tule yhtään mitään!"

Viimeistään kilpatanssin alkeissa 'kuinka paljon luulen osaavani' -käyrä romahti, koska sitten yhtäkkiä tiedostin mm. ne chan chan perusaskeleen miljoona elementtiä. Tuntui, etten osaa enää mitään. Lista asioista, joita en vielä osaa, kasvaa joka tanssitunnilla, ja kehitys tuntuu pahimmillaan menevän taaksepäin. Blogissani on kevätkaudella vilahdellut vähän väliä sana 'turhauttaa', eikä aiheetta. Tietoa olisi, mutta kroppa ei halua totella!

Vaikka pakosti opin koko ajan uutta, en läheskään aina huomaa sitä. Onneksi ohjaaja on aina välillä muistuttanut, että tanssilaji X näyttää jo paljon paremmalta kuin puoli vuotta sitten ja kehitystä on todellakin tapahtunut. Itseltä häviää helposti käsitys siitä, miltä oma tanssi näytti aiemmin, ja mitä eroa nykyisessä on siihen.

Taso 3 - "Tämähän tuntuu jo paremmalta."

Mielestäni olen enimmäkseen vielä tasolla 2, mutta joissain asioissa huomaa, että tanssi on helpottunut entiseen verrattuna. Olen siis oppinut jotain! Ennen mahdottomalta tuntuneessa sambassa ei enää olekaan kiire, hitaassa valssissa loppuu tila kesken eli askelpituus on kasvanut...

Innolla odottelen sitä vaihetta, kun perusasiat automatisoituvat, eikä ihan joka askeleella tarvitse pinnistellä aivoja puhki. Mutta sieltä se tulee, salakavalasti ja huomaamatta. Muutaman vuoden päästä voin kirjoittaa tähän jatko-osan ja naureskella näille nykyisille turhautumisilleni.

14. kesäkuuta 2018

Kilpatanssin kevätkausi - Mitä opin?

Kevätkaudella ei tapahtunut yhtä suuria harppauksia kuin syksyllä, mutta kummasti sitä aina jotain tarttui päähän (vaikka samalla saattoikin unohtua vanhoja juttuja 😁).

Harjoiteltavat lajit pysyivät ennallaan: samba, cha cha, rumba, jive, hidas valssi, tango ja quickstep. Foxtrotia käytiin melko harvakseltaan, wienervalssia vain pari kertaa lyhyesti. Paso doblesta olen onneksi vielä päässyt luistamaan, ja ollaanhan tässä virallisesti vasta F-luokassa.

Katselmuksia ei seurassamme järjestetä, joten E-luokkaan nousen vasta, kun joskus lähden ensimmäistä kertaa kilpailemaan. Mutta eipä noilla luokilla ole mitään väliä, kunhan oppii tanssimaan.


kilpatanssi  e-luokka f-katselmus


Promenadin avauksessa ei ole itse asiassa suurtakaan avausta. Tärkeää on, että lantio pysyy paria päin - lantiota ei siis "avata". Miehen tekemä liike on pieni, nainen kääntyy hieman enemmän mutta silti vähän. Promenadissa on suuri houkutus räväyttää se kunnolla "auki" (lantiot vierekkäin), mutta siinä saa vain tanssiasennon hienosti hajotettua.


Oikominen vaikeuttaa tanssia

Niin oudolta kuin se kuulostaakin, kiire tanssissa on johtunut / johtuu edelleen siitä, etten ole tehnyt asioita kunnolla, vaan olen oikonut ja mukamas helpottanut tanssia. Esim. jalalle asettuminen puuttunut, sambassa vatsalihasten rutistus tekemättä, vakioissa turha kiirehtiminen ilman kunnollisia laskeutumisia...


Samban volta oli tästä hyvä esimerkki. Lyhyillä askelilla töpöttäminen tekee kiireen, mutta kun malttaa tehdä baunssin, ponnistaa kunnon mittaisia askelia sivulle ja ehkä jopa saada vähän vatsalihaksia mukaan, ehtii paljon paremmin. 

Kannatuksen tärkeys

Jos ylävartalon kannatus ei ole kunnossa, käsissä ei pysty enää pitämään kunnollista vastetta, mikä aiheuttaa ongelmia tasapainon kanssa (jos parin vaste on kunnossa). Kuviot vaikeutuvat ja tanssiessa on enemmän kiire, jos kroppa lysöttää. Ylävartalo lysyssä tanssimisessa ei ole mitään etuja, vaikka se niin mukavan helppoa olisikin.

Keskivartalosta on ollut juttua ennenkin. Jotta tanssi muistuttaisi kilpatanssia, keskivartalossa pitäisi tapahtua edes jotain.

Ei ihme, että aiemmin lavatanssien jälkeen oli aina niin poikki, kun tansseissa oikoi minkä kerkesi, eikä kropan kannatuksesta ollut tietoakaan.

Vakiotanssit ovat todella vaativia

Vakioiden raskaus jaksaa yllättää edelleen. Huippuvakiotanssijat ovat jotain superihmisiä! Tanssiasennon pitäminen vaatii tuhat ja yksi eri lihasta, parityöskentely korostuu ihan eri tavalla eikä tanssista saa yhtä helposti saumattoman näköistä kuin lattareissa. Vakioiden kanssa alkoi jo melkein hermostuttaa, hyvä että kesätauko alkoi!


Tango tuntuu edelleen vaikeimmalta lajilta. Jos foxtrot on kilpatanssin kuningaslaji, niin ei tangokaan helppoa ole. Helpointa lajia en uskalla valita, mutta mieluisinta tanssittavaa on entiseen tapaan samba, siinä haluaisin olla hyvä.

---

Korvaavia tanssivuoroja salin remontin aikana on ollut tähän mennessä kolme. Ihan outoa, kun ei yhtäkkiä olekaan säännöllisiä harjoituksia. Korvaavaksi ajanvietteeksi virittelin Xboxini 7 vuoden tauon jälkeen taas tulille ja ostin pari uutta peliä - siinä ovat tanssi ja blogi hienosti unohtuneet.  Syksyllä sitten uudella innolla vanhaan tanssiaikatauluun.

4. kesäkuuta 2018

Kohti kesälaitumia

Torstaina pidettiin Vikkareiden tämän kauden viimeiset ohjatut harjoitukset.

Viime hetken vinkit lattareihin

Samban voltassa takajalka viedään sivulle suoraksi. Samalla sivulle ponnistetaan reippaasti, jolloin kuvio etenee. Nyt voltassa on liian lyhyet askeleet ja meno näyttää töpöttämiseltä. Ja se keskivartalon rutistus mukaan...

Jivessa käsivarsia tulee rauhoittaa edelleen. Toe heel swivelissä kädet eivät saa lähteä liian sivuille, muuten vaste ei pysy ja tasapaino horjuu.

Rumban opening outissa käännökset tapahtuvat päkiän varassa, kuten olen tehnyt, mutta kantapää on maassa. Tämä sulavoittaa ja rauhoittaa liikettä. 

samba rumba jive hidas valssi quickstep


Lattareissa saatan edelleen lähteä kaatumaan taaksepäin, vaikka jalan pitäisi lähteä edeltä. Vakioissa on ihan samaa vikaa, mutta myös eteenpäin mentäessä tulee välillä hassuja asentoja, kun jalkani lähtee eteenpäin mutta ylävartalo kallistuu taakse. Tällainen kaatumisefekti ei oikein sovi elegantteihin vakiotansseihin.

Jos en keskity, quickstep on takapainoista, ja silloin yhteistanssi parin kanssa ei suju. Quickstepissä alaselkäni on vieläkin notkommalla kuin hitaassa valssissa.

Hidas valssi sujuu vakioista parhaiten, mutta koreografia on melko vaikea. Ongelmakohtia ponnahtelee esille vähän väliä. Viimeisimpänä ongelmana kehräkäännöksen jälkeen tapahtui säännöllisesti törmäys parin kanssa. Selvisi, että suunta kehrän kolmosella olikin hieman väärä. Seuraava ongelma on, kuinka korjata lihasmuistiin jo opittu väärä suunta!

Harjoitukset kesällä

Harjoitussali on ainakin kesäkuun ajan remontissa, mutta korvaavaksi tilaksi on saatu Iisalmen Nuorisotalo. Yksityistunteja on tarkoitus jatkaa myös kesällä sen mukaan miten vuoroja on tarjolla (melko harvoin).

Minun oli alun perin tarkoitus pitää kesälomani kesäkuun alusta lähtien, mutta onneksi loma siirtyikin myöhemmälle. Ehkä säät suosivat paremmin, ja salin remonttikin voisi ehtiä valmistua, jotta lomapäiviä pääsisi viettämään myös tanssisalilla. 

Kyllikinrannan avajaiset

Eilen ehdin pyörähtää Kyllikinrannan avajaisissa. Lavatanssin kultakausi taitaa olla minun osaltani ohi, ei se vain enää säväyttänyt kuten aiemmin. Kaikki alkaa olla liian tuttua ja samaa. (No, ihan kuin kilpatanssissa ei olisi aina samoja lajeja, kuvioita, tekniikoita, kappaleita jne.)

Alaselkäni jumahti tansseissa totaalisesti - nyt alkaa vähän huolestuttaa, jos selkä ei kestä edes tavallista lavatanssimista! Tanssiasennoille täytyy oikeasti tehdä jotain ja äkkiä, ettei tanssiminen lopu kohta kokonaan. Kesän projektina on siis tanssiasento ja lavatansseja kohtuudella, mutta myös lomailua ilman tanssimista - tanssitauko on monesti tehnyt hyvää kehittymisen kannalta.

14. toukokuuta 2018

Rumban tekniikkaa

Yksityistunneilla rumba on jäänyt vähemmälle. Toissa sunnuntaina harjoiteltiin kokonainen tunti pelkkää rumban perusaskelta ja siinä samassa tietenkin tanssiasentoa.    

Rumbaharjoituksissa selkeästi useimmin kuultu käsky on suoristaa polvet. Samban jälkeen tuntuu, että rumbassa ei saa keskivartaloon liikettä ollenkaan, koska suorin polvin se ei käy läheskään yhtä helposti kuin polvia koukistamalla. Silti liikettä oli riittävästi, koska ohjaajan mukaan nyt vatsalihasten rutistusta oli jopa liikaa (!).

Perusaskeleessa jalkojen aukikierrot ovat olleet minulla aika sekalaisia: jossain kohtaa liikaa ja jossain liian vähän. Siirryttäessä iskulta 3->4, olen jättänyt perässä tulevan jalan miten sattuu. Sen pitäisi olla hetken aikaa vaakasuorassa ja vasta sitten kääntyä, kun jalka lähtee polvi edellä siirtymään kakkosiskulle. 

Jalka pitää käyttää selvästi tukijalan vieressä ja polvi lähellä toista polvea, etenkin naisen, joka koristelee tanssia. Miehille sallitaan pienen pieni oikominen. Perusaskeleen etu- ja taka-askelia (2. isku) olen lähtenyt ottamaan liian aikaisin. Pitäisi jäädä odottamaan noin 1,5 iskun kohdille, ennen kuin jalka lähtee liikkeelle. Etuaskeleessa takajalan pitäisi koukistua, mutta tämäkin oli unohtunut.

Lantion kasi jäi vajavaiseksi, mutta tekniikkaa sai mukaan perusaskeleeseen hitaasti tehtynä. Musiikkiin tanssittuna suurin osa tekniikasta hävisi johonkin. Kummasti ennen niin hitaalta tuntunut rumba olikin aivan liian nopeatempoista.  

rumban tekniikka cha cha jive


Helatorstain lattariharjoituksiin ei tullut muita pareja, joten saimme pitkästä aikaa yksityisopetusta.

Ohjaajan mukaan tämän kauden aikana on tapahtunut paljon kehitystä. Palaute kuulosti todella positiiviselta - ei ole ihan hukkaan mennyt harjoittelu, vaikka siltä on monesti tuntunut.

Samban osalta E-luokan kilpalattioilta löytyy kuulemma huonompiakin pareja. Sambasta on hävinnyt voltaa lukuun ottamatta kiireen tunne, mikä näkyy myös ulospäin. Kiire johtui mm. vääristä painopisteistä ja siitä, etteivät vatsalihakset rutistuneet.

Jive on rauhoittunut ja näyttää nykyään paljon paremmalta kuin syksyllä. Cha chahan on löytynyt ylävartalon kannattelua ja vaste on vihdoin riittävä.

9. toukokuuta 2018

Koukkupolvisambaa

Mitä kuuluu kilpatanssille? Vakiotanssit tuntuvat junnaavan paikallaan.  Edistyminen on hidasta, ja usein turhauttaa. Pelkkä tanssiasento - saatikka sen kannattelu - on megalomaanisen vaikea verrattuna lattareihin. Käsivarret romahtavat, lantio kääntyy väärään suuntaan, tangon terävyys on hukassa... 

Lattareita pystyy tanssimaan ihan eri tavalla, vaikka tekemistä niissäkin riittää. Seuraavassa tiivistettynä viime viikkojen havaintoja ja ohjeita:

Samba

- Pahimmillaan jalat eivät suoristu muuta kuin huiskuissa, jolloin tulee humppasambavaikutelma. Tämä on ehkä tämän hetken ykkösjuttu, joka tulisi korjata.

- Muuten samban kanssa mennään kuten ennenkin: sambamaisuutta löytyy, baunssi löytyy yleensä, mutta yleisilme on kyllä aika jäykän näköistä. Jos miettii E-luokkaa, siihen nähden samba on minusta ihan ok. 

- Travelling volta häiritsee, koska keskittymisen herpaantuessa se on enemmän laukkaamista kuin tanssimista. Huonosti tehty travelling volta on karmean näköistä, mutta jos parempaa ei lähde, niin ei voi mitään. Täytyy vain katsoa peilistä pois päin...

samba rumba cha cha jive lattarit



Cha cha

- Jalalle asettuminen puuttuu, jolloin seuraava askel lähtee liian hätäisesti. Rumbassa vastaavaa vikaa.
- Takalukoissa saatan lähteä kaatumaan taaksepäin, vaikka jalan pitäisi mennä edeltä. Tuttu ongelma muista tanssilajeista.

-Hip twististä puuttuu hip twist... Olen lähtenyt oikomaan ja ensimmäinen askel on ok, mutta sen jälkeen ei ole hip twististä tietoakaan. Oho!
- Yleisesti ottaen cha cha ei minun mielestäni näytä peilistä ollenkaan pahalta!

Jive

- Pääni nuokkuu liian edessä, en ymmärrä mikä tässä mättää jatkuvasti
- Rock-askeleella pitäisi olla todella reilu vartalon kierto - nyt ei kierry lähes ollenkaan
- Kädet pitää saada rauhoitettua, nyt liikaa ylimääräistä liikettä
- Kun miettii, miten monia eri jive-tyylejä E-luokassa näkee, siihen nähden olen jopa tyytyväinen omaan jiveeni


Rumba

- Rumbassa on hyvin samantyylisiä ongelmia kuin cha chassa, kuten jalalle asettuminen
- Lantion kasia ei ole vielä ollenkaan, jolloin tanssi ei voi näyttää kovin erikoiselta
- Rumban vaikeus tulee ehkä siitä, että sitä on harjoiteltu D-luokan lattareista selkeästi vähiten. Viime sunnuntaina käytettiin kokonainen yksityistunti pelkkään rumban perusaskeleeseen, mutta tästä lisää seuraavassa postauksessa.

---

Harjoitellut tanssilajit ovat jo aivan eri näköisiä kuin ennen kilpatanssitunteja. Paljon informaatiota on tarttunut matkaan, ja huomaan, että osa siitä on jo automatisoitunut. Keskivartalon toiminta lattareissa hahmottuu koko ajan paremmin, eikä tanssiasennon etsimisessä ole enää yhtä suuria vaikeuksia. Jopa ensimmäisillä kilpatanssitunneillani ihmettelemä lause "sormenpäiden jäntevyys lähtee selästä" tuntuu yhtäkkiä ihan luonnolliselta.