30. joulukuuta 2014

Interrail osa 7: Krakova

9.-10.9. Krakova
Jatketaanpas pitkästä aikaa reilipostauksia, sillä näitähän riittää! Brnon asemalla näytti siltä, etten ikinä löydä oikeaa Krakovan-junaa, mutta siinä sitä lopulta oltiin oikeassa junassa ja vielä oikeassa vaunussakin. Yritin käyttää viimeiset korunat asemalla eväisiin, mutta silti niitä nappuloita jäi.

Junalla Puolassa


Mukava Eurocity-juna

Matkalla Krakovaan oli pakko tehdä kaksi vaihtoa. Vaihtoväliä olin varannut reilusti, mutta toisen legin juna oli myöhässä ja missasin viimeisen etapin junan viidellä minuutilla. Se aiheutti tunnin odottelun, mutta pääasia oli, että junia kulki vielä useampi sinä iltana. Tsekin ja Puolan välinen EuroCity-juna oli siisti, ja kuulutuksia tuli usein ja englanniksi. Kaiken lisäksi junassa tarjoiltiin omena ja Scoopy Doo -pillimehu ilmaiseksi! Sain ihan itse valita haluaako omena- vai appelsiinimehun. Oikeaa vaunua etsiessäni kuljin varsinaisen sikaosaston läpi. En tunnistanut oliko kieli tsekki, puola vai venäjä, mutta tämä porukka mekasti ja huudatti poppia kovaäänisesti. Minun istumapaikkani sattui tietysti olemaan tämän rymyosaston vieressä olevassa loossissa. En välttämättä lähtisi seikkailemaan yksin yöjunalla noilla suunnilla.



Katowice-Krakova-rymyjuna

Katowice-Krakova-välisessä maitojunassa matkustusmukavuus tippui huomattavasti. Se oli koko reilin ryskyttävin ja vanhanaikaisin juna! Matka ei ollut pitkä, mutta juna rymyytti kaksi tuntia. Aina liikkeelle lähtiessään se oikein nytkähti ja rymähti eteenpäin. Sisustus oli korkeintaan 70-luvulta, mutta penkit olivat oikein pehmeät. Jarrut kirskuivat korvia vihlovasti ja sitä kuunneltiin usein, koska juna pysähtyi jokaisella vähänkin asemaa muistuttavalla paikalla. Junan ikkunasta näkyi lähes koko matkan pelkkää ryteikköä. Yhtäkkiä juna pysähtyi Business park -nimiselle asemalle ja kyytiin hyppäsi lauma pukumiehiä. Muutaman pysähdyksen jälkeen juna saapui erittäin modernin ostoskeskuksen sisään - olimme perillä Krakovan päärautatieasemalla. Se oli kuin eri maailmasta.

Krakova



Majoituin Princess Apartments -hostellissa, joka oli aivan juna-asemaa vastapäätä. Kuten nimi enteili, kyseessä oli 'apartment' eli huoneessa oli oma kylppäri, työtuoli ja -pöytä, taulu-tv, yöpöytä, ruokapöytä ja tuolit sekä keittiö! Liettä tai uunia ei ollut, mutta mikron olemassaolo auttoi paljon. Oma pikkuinen jääkaappi oli luksusta. Lähdinkin innoissani ruokakauppaan hankkimaan siihen täytettä.

Lappasin korin täyteen tavaraa ja menin kassalle. Kassapöydällä oli pieni luiska, johon kori laitettiin. Kassahenkilö purki ostokset ja laittoi ne viivakoodin skannauksen  jälkeen pöydän toiseen laitaan. Siitä ne piti kiireellä pakata omaan kassiin. Yritin maksaa rahanvaihdosta saamallani 100 zlotyn setelillä (noin 25 euroa), mutta se ei käynyt. Tarjosin puolta pienempää seteliä. Kassahenkilö otti sen vastaan, mutta ilme oli nyrväkkä. Tässä vaiheessa en vielä aavistanut minkälaisiin rahavaikeuksiin joutuisin Krakovassa.




Krakova, ja oikeastaan koko Puola, valikoitui interrail-reitilleni pelkän Auschwitzin takia. Itse Krakovan kaupunki jäi vajavaiseksi, koska olin tehnyt liian tiukan aikataulun. Kolme päivää Krakovassa kuulosti riittävän pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa junamatkojen viedessä kahdeksan tuntia sekä tulo- että lähtöpäivänä, ei aikaa jäänytkään muuhun kuin Auschwitzin reissuun. Kiinnostus Krakovaa kohtaan kuitenkin heräsi ja sinne täytyy lähteä joskus uudestaan pidemmälle lomalle.

Auschwitz

Junamatkoineen Auschwitzin reissu vei 9 tuntia. Junaosuudet jouduin taas menemään sillä ryskyttävällä maitojunalla. Koska minulla oli reilikortti, tein Auschwitziin omatoimiretken. En ala sen enempää kohteesta tarinoimaan, koska jokaisella on varmasti jonkinlainen käsitys paikasta. Tiivistettynä se oli karmivan vaikuttava, ja ehdottomasti suosittelemisen arvoinen kohde.





 

Kannattaa aloittaa Auschwitz 1 -leiristä, koska sieltä on lipun hintaan kuuluva bussikuljetus Birkenaun leirille sekä opastus myös siellä. Jos ykkösleirille saapuu ennen klo 10 aamulla tai tarpeeksi myöhään iltapäivästä, ei ole pakko ostaa opastettua kierrosta. Joskin se oli mielestäni kattava ja maksaisin siitä joka tapauksessa. Birkenaun leirille ei ole pääsymaksua.

Rahavaikeuksia

Lähdön lähestyessä tuli aika maksaa yöpymiset. Lasku oli kahdelta yöltä yhteensä 44 euroa ja tulopäivänä olin tarjonnut 50 euron seteliä (he sanoivat eurojen käyvän myös). Se oli liian iso seteli eikä heillä ollut antaa siitä vaihtorahaa. Viimeisenä iltana yritin tarjota 100 zlotyn sekä kahta 50 zlotyn seteliä (yhteensä noin 50 euroa). Nekään eivät käyneet, sillä heillä ei ollut rikkoa noin suuria seteleitä. Tuskanhiki alkoi nousta otsalle, sillä en keksinyt missä saisin rikottua setelit pienemmiksi. Läksin viereiseen kauppakeskukseen ja ostin muutaman euron kengät. Hymyilevä ja ystävällinen myyjä muuttui nyrpeäksi nähdessään 100 zlotyn setelin ja pamautti vaihtorahat tiskille silmiin katsomatta. Tämän episodin jälkeen minulla oli yksi satanen vähemmän ja pikkurahaa tilalla. Tarina päättyi onnellisesti ja sain lopulta maksettua hotellilaskun tasarahalla, ja loput zlotyt käytin ruokakauppaan. Olin vaihtanut tulopäivänä 70 euroa, mutta oli todella hankalaa saada ne kaikki käytettyä, vaikken maksanut Krakovassa mitään kortilla.

Kommunikointi sujui kuten Tsekissä, eli minä puhuin englantia ja minulle vastattiin paikallisella kielellä. Poikkeuksen teki Auschwitz, jossa osattiin tietysti todella hyvin englantia. Periaatteessa matkoilla pärjää pelkällä hello-thank you -linjalla oikein hyvin. Kielimuureista puolin ja toisin huolimatta asioin reilin aikana vaikka missä, ja aina asiat hoituivat. Tähän asti säät olivat suosineet pientä tihkusadetta lukuun ottamatta, mutta seuraavalla etapilla tuuli kääntyi ja Wien näytti vain sateisen puolensa.

P.S. Puolaan suuntaavien kannattaa ehdottomasti tutustua maahan erikoistuneeseen Panun matkat -blogiin, jossa on laadukasta asiaa sekä Puolasta että muista matkakohteista.

3 kommenttia:

  1. Moikka! Löysin hieman viiveellä nämä reilipostaukset ja niitä on ollut ilo lukea. Ajattelinkin kysyä, oletko kirjoittanut jotain myös Krakovan jälkeen tulleista kohteista? Olisi mukavaa lukea, miten loppumatka meni. :) Lisäksi pidin siitä, että kirjoituksissasi on kuvia kuvaamassa esimerkiksi junien tasoa ja eri matkakohteita, joissa kävit. Niistä saa mukavasti osviittaa siitä, mitä kannattaa odottaa (lähden itsekin reilaamaan ensi kesänä).

    VastaaPoista
  2. Moikka! Mukavaa, että kirjoituksistani on ollut hyötyä!
    Päiväkirjamateriaalia löytyy reilin loppuun asti, mutta en ole vain
    saanut niitä kirjoitettua sähköiseen muotoon. Voisinkin ottaa sen
    seuraavaksi projektiksi. Hauskoja reilin suunnitteluhetkiä sinulle –
    palaan pian asiaan!

    VastaaPoista