29. heinäkuuta 2015

Interrail osa 13: Rooma

24.9.-30.9.

Reilipostaussarja on vihdoin päätynyt Roomaan, joka oli reilini päätekohde. Siellä vietin kaikkein pisimmän ajan eli viisi yötä. Hotelli sijaitsi Trasteveressä, joka osoittautui mukavan rauhalliseksi alueeksi. Läheltä löytyi lukuisia ravintoloita ja jäätelökioski oli aivan kulman takana. Jätskiltä ei voi Roomassa välttyä, sillä makuvaihtoehtoja löytyy aivan varmasti jokaisen makuun!



Alla on tyylinäyte neljän juuston pizzasta, jonka innoittamana naapuripöytäläiset tilasivat itselleen samanlaiset. Hyvää oli, mutta ei italialainen pizza niin supererikoista ole aiemmin syömiini verrattuna. Ehkä se on enemmän se pizzaa Italiassa -tunnelma, joka tekee siitä erityisen.



Sunnuntaina kävin ulkoilmakirpputorilla, jossa oli enimmäkseen Intia-Pakistan-suunnan rihkamamyyjää. He pyysivät esimerkiksi koruista törkeitä ylihintoja. Myyjiä oli ainakin riittämiin ja kirppiskatu tuntui jatkuvan loputtomiin. Kirppishamsterina kävelin kuitenkin sen päähän asti.



Colosseum-reissu sisälsi tuttua sähläystä - kartan kanssa oli jälleen ongelmia. Normaalilippu maksoi 12 euroa, mutta alle 25-vuotiaat EU:n kansalaiset pääsivät 7,50 eurolla. Minulla oli opiskelijakortti mukana, mutta silti jouduin käymään pitkän väännön kassahenkilön kanssa, koska kortista ei selviä kansalaisuuteni. Colosseum oli todella eri näköinen sisältä kuin mitä olin kuvitellut, mutta onpahan nyt nähty.




Vatikaani


Sinä päivänä, jona kävin Vatikaanissa, kaikkiin kohteisiin oli ilmainen sisäänpääsy. Jonot olivat monia satoja metrejä ja pelkästään jonotus yhteen kohteeseen kesti 2 tuntia. Jonon ympärillä hääräsi jatkuvasti "skip the line" -huutelijoita - 20 eurolla olisi päässyt jonon ohi. Sisukas suomalainen ei näistä välittänyt, vaan jonotti tunnollisesti paahteessa. Vatikaaniin oli Trasteverestä lyhyt kävelymatka eikä rajan ylittämistä edes huomannut.



Päivät Roomassa sujuivat leppoisasti, ja siellä ehti hengähtää tiiviin junailurupeaman jälkeen. Rooma tuntui kävelijän silmin suurelta kaupungilta, jossa riitti polkuja tallattavaksi. Pahaa ruokaakaan ei sieltä löytynyt. Jos aikoo viipyä pidennetyn viikonlopun Euroopassa, Rooma on sellaiseen oikein sopiva kohde.





Reilin kokonaissaldoksi tuli ainakin 76 tuntia junassa/metrossa 29 päivän aikana. Kotimatkalla kentältä Kuopioon alkoi jo tuntua, että junassa istuminen riittää vähäksi aikaa. Jos nyt lähtisin uudestaan reilaamaan, en kahmisi niin paljon kohteita enkä varsinkaan näin pitkää reittiä. Se vain on niin, että ahneus iskee karttaa tutkiessa ja koko Eurooppa pitäisi nähdä kuukaudessa, vaikkei se ole mitenkään mahdollista. Nähtävää oli niin paljon, että matkailuannos täyttyi tuolla reissulla pitkäksi aikaa. Interrail oli kokemuksena hieno ja voisin lähteä koska tahansa uudelleen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti