30. syyskuuta 2015

Tanssipaikka-arvio: Iisalmen nuorisotalo

Iisalmen nuorisotalo ei ole nuorempien tanssijoiden ykköspaikka, mutta siirtää kaikenikäisten tanssinälkää. Se tuo kunnon lavatanssimeininkiä talvikaudelle, jolloin ravintolatanssit jyräävät. // Arvio perustuu 4 käyntikertaan.



Tunnelma ja miljöö: 6/10

Tanssilattia: 8/10

Hinta/laatu-suhde: 8/10

Asiakaspalvelu: 9/10

Kokonaisarvosana: 7,8


Iisalmen nuorisotalo on sininen rakennus Iisalmen keskustassa - sijainnista heti plussaa. Tanssijat ovat pääsääntöisesti eläkeläisiä, joten nuorempia suosittelen ottamaan oman parin mukaan. Esiintyjänä on yleensä duo tai muu vastaava pieni kokoonpano, mutta kelvollisia tansseja talolla on saatu aikaan. Tanssiohjelmistoa etsiessä kannattaa huomioida, että tansseja järjestävät useat yhdistykset (linkit alempana), joten monen eri nettisivun tutkiminen on tarpeen.

iisalmen nuorisotalo tanssit


Tanssineliöitä on mukavasti - ei kesälavojen veroisesti, mutta tanssijoiden määrään nähden riittävästi. Lattia on mielestäni keskimääräistä liukkaampi. Nuorisotalo on ainut tanssipaikka, jossa olen nähnyt rauhallisen naistenhaun: ei kyynärpäätaktiikkaa, ei rynnimistä, eikä naistenrivi vyöry keskelle lattiaa.

Verrattuna toiseen iisalmelaiseen talvitanssipaikkaan Runniin, Nuorisotalo ottaa kirkkaan ykkösaseman. Lattia on selvästi parempi, ja tanssineliöitä on enemmän. Esiintyjät ovat melko samaa tasoa eli lähinnä duoja ja tuntemattomampia yhtyeitä. Vaikka Runnin tansseihin on ilmainen sisäänpääsy - ellei kyseessä ole jokin todella suosittu/tunnettu artisti - maksan silti mieluummin 8 euroa Nuorisotalon tansseista.

Nuoren tanssijan näkökulmasta Nuorisotalo on mukavaa vaihtelua ravintolatansseihin, mutta jatkuvassa käytössä alkaisi kyllästyttää jo ihan esiintyjiensäkin puolesta. Eläkeläisnäkökulmaan en osaa sanoa mitään muuta kuin että mieluisia tanssittajia ja tanssitettavia varmasti löytyy.


Tanssit sunnuntaisin (satunnaisesti lauantaina) noin klo 19 - 23, naistentunti klo 21 - 22. Kellonajat saattavat vaihdella jonkin verran järjestäjästä riippuen!

Vesipiste löytyy, ilmainen narikka. Liput 8 euroa.

Tanssiohjelmisto: Eläkkeensaajat (linkki päivitetty 8.12.2015)

Tanssiohjelmisto: Eläkeliitto (linkki päivitetty 1.10.2015)

Tanssiohjelmisto: Iisalmen Harmonikkakerho (linkki päivitetty 20.1.2016)
          Tanssiohjelmisto: Iisalmen Eläkeläiset (linkki päivitetty 31.1.2017)

Myös muita järjestäjiä (kirjoitushetkellä kaikkien tanssiohjelmistoja ei löydy netistä, ilmoittelua esim. Töllötin-lehdessä).

Kirkkopuistonkatu 25

74100 Iisalmi



Kuva: © Iisalmen kaupunki

29. syyskuuta 2015

Syksyn uudet kuviot

19.9. Iisalmen nuorisotalo

Viime aikoina uusimmat kumipohjaiset kenkäni ovat tahmanneet joillakin lattioilla. Vahingosta viisastuneena laitoin Nuorisotalon tansseihin luistavammat kumipohjaiset kengät, mikä oli kuitenkin virhe. En muistanut kuinka paljon Nuorisotalon lattia luistaa, ja olin jatkuvasti lentää nurin. Meinasin kaatua jopa jossain cha chan käännöksessä. Tahmaavat kengät olisivat tietysti olleet juuri sopivat. Luistosta huolimatta kädenalitanssit luonnistuivat, ja ainakin spineihin tuli ekstravauhtia!



Esiintyjänä oli alun perin tarkoitus olla jokin yhtye, mutta se oli perunut viime hetkellä ja paikkaavana tanssittajana oli yhden miehen bändi, jonka nimeä en millään muista. Alkuperäistä yhtyettä mainostettiin perinteisen tanssimusiikin soittajana, joten luulen, että tämä mies oli paljon parempi vaihtoehto. Monipuolisuutta löytyi samboista polkkiin ja toiveet toteutettiin hyvin. Vain nopeat rockit/fuskut jäivät puuttumaan, mutta yleisön keski-iän huomioon ottaen ne eivät ehkä olleet tarpeen. Esiintyjä lopetti jo 22.30, mutta levymusiikki taisi jäädä vielä soimaan yhteentoista asti.

Vaikka osa iäkkäämmästä (tai miksei nuoremmastakin?) tanssiväestöstä pahoittaa mielensä muiden harjoittamista kädenalitansseista ja muista koukeroista, Nuorisotalon eläkeläistansseissa sai kuulla paljon positiivista palautetta kuinka tanssia katsoi mielellään. Ja itsestä tuntui, ettei tanssi ollut tahmaavilla kengillä minkään näköistä.

Stella 26.9.

Seuraavana viikonloppuna kenkäongelmat jatkuivat. Laitoin olevinaan luistavat kengät Stellaan, mutta siellä sitten vuorostaan tahmasi. Mistä tällainen ongelma on nyt yhtäkkiä kehittynyt? Stellassa on harvoin esiintyjiä, mutta nyt paikalle pöllähti jo aiemmin tutuksi tullut S.O.S. plays ABBA - siispä tanssittavaa musiikkia oli takuuvarmasti tiedossa. Alkuillasta oli tilaa mallata kuvioita ja tanssia yksinään, mutta bändin soittaessa yksintanssijat valtasivat tehokkaasti tanssilattian.

Syksyn uusia kuvioita

Kesä oli harjoittelutaukoa, mutta näin syksyllä alkaa taas uuden materiaalin kartoittaminen. Youtube on tässä korvaamaton apuväline, ja tuntien selailun tuloksena löytyi muutama uusi jippo toteutettavaksi. Tanssin suhteen nälkä kasvaa aina vain syödessä, ja Sinitaivaan sanoiksi olen laittanut likoon kaiken. Palasin nimittäin jälleen akrobatian pariin, kaiken lisäksi onnistunein tuloksin. Akrobatia on tanssilavoilla hieman ongelmallista sen vaatiman tilan takia, mutta ainahan tauoilla on tyhjä parketti, jos ei niitä kuvioita muutoin pääse heittämään. Tarvitseeko muuten edes mainita, että olen horoskoopiltani leijona..?

ps. Huomenna Sinitaivas Rauhalahdessa - minä olen siellä, ole sinäkin!

17. syyskuuta 2015

Merkonomista ekonomiksi

Etsin muinoin itsekin paljon tietoa eri alojen opiskelusta netistä, ja blogeista löytyi usein totuudenmukaisin tieto. Lisäksi opiskelu vie suurimman osan arjestani, siksi ajattelin lisätä muutamia opiskelupostauksia, vaikka blogi onkin pääasiassa tanssiblogi. Jos yliopistohössötys ei kiinnosta, nämä sepustukset voi ohittaa - tanssia on tulossa myös ja paljon.

Minun tieni yliopistoon kävi ammattikoulun ja yhden välivuoden kautta. Ammattikoulusta on siis mahdollista päästä yliopistoon, sitä kun aina välillä netissä kysellään. Ylioppilaat ja ammattikoulun suorittaneet ovat yhtä lailla hakukelpoisia korkeakouluihin. Jälkikäteen olen miettinyt, miten sain pääsykokeen läpäistyä, vaikka olin koko pänttäysajan 40 tuntia viikossa töissä plus ekstrana kävin vielä autokoulun. Opintorekisterin mukaan aloitin kauppatieteiden opiskelun Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella syksyllä 2013. Suuntauduin laskentatoimen ja rahoituksen teema-alueeseen, joka on huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin innovaatiojohtaminen.

merkonomista ekonomiksi


Todellisuudessa aloitin opintoni tammikuussa 2014, minkä vuoksi minusta tuli varsinainen ongelmaopiskelija. Olen jatkuvasti eri paikassa kuin muut. Kun minulta kysytään monettako vuotta opiskelen, olen periaatteessa kolmannen vuoden opiskelija, mutta opintokuukaudet ja -pistemäärä ovat kuin toisen vuoden opiskelijan. Heti alkuun opiskelin laskentatoimen aineopinnot. Vaikka olen ensi keväänä saamassa kandin kurssit valmiiksi, minulla on edelleen lähes kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tekemättä. Ei hyvä. Kurssien ohjeellinen suoritusjärjestys on tehty syystä.

Alkuorientaatiot ja -infot jäivät minulta hienosti ensimmäisenä vuonna välistä, koska työsopimukseni päättyi vasta vuoden lopussa. Ajattelin, että osallistun niihin sitten toisen vuoden alussa. Tämä suunnitelma tyssäsi interrail-reissuun, joka vei koko syyskuun. En tiedä onko minulta mennyt jotakin tärkeää infoa nyt ohi, mutta tähän saakka olen selviytynyt. Olen osannut ilmoittautua kursseille ja valita sivuaineen itsenäisesti, ja kirjaston käyttökin on sujunut ilman infotilaisuutta.

Olin entistä ongelmallisempi opiskelija, koska toisena vuonna aloitin opiskelut lokakuussa -> monille kursseille ei ollut mahdollisuutta mennä, koska poissaoloja olisi ollut liikaa. Espanjan kurssilla olin koko syksyn veitsen terällä, koska kaikki sallitut poissaolot oli käytetty reilin aikana. Sain syyslukukaudella vaivoin hankittua parikymmentä opintopistettä. Kevät ja kesä menivät hieman tiukemmalla tahdilla opiskellen.

Tänä syksynä olisi tarkoitus paikata aiempia laiskempia kuukausia ja suorittaa noin 60 opintopistettä, eli vuoden opinnot puolessa vuodessa. Suurin osa minulta puuttuvista kursseista järjestetään vain syyslukukaudella, joten tällä hetkellä tekemistä riittää maanantaista sunnuntaihin. Keväällä pääsen huomattavasti kevyemmällä lukujärjestyksellä, mutta sitten olisi vuorossa jo kandin kirjoitus.

---

Päivitys 17.12.2017:

Merkonomista ekonomiksi -projektini on maalissa, sillä valmistuin syksyllä ekonomiksi 3,5 vuoden opintojen jälkeen. Siispä todistetusti: merkonomin on mahdollista valmistua ekonomiksi, ilman lukiota! 

Kuva: Skakerman

14. syyskuuta 2015

Sinitaivainen syyskuu

Sinitaivas on tuttu näky Kuopion tanssipaikkojen ohjelmistoissa syyskuussa, sillä he esiintyvät täällä peräti kolmesti! 5.9. kävin Ilveskasinon lopettajaisissa, jossa Sinitaivaan seurana soitti Helminauha. Tuskin edes juhannustansseissa oli niin paljon ihmisiä kuin tuolloin. Tanssiminen oli lähinnä varomista, väistelyä ja kolhimista. Tanssilajista riippumatta parketti oli aivan tupaten täynnä, ja kädenalitanssit vaativat erityistä huolellisuutta. Kerran kesässä Ilveskasinolle tuntuu sopivalta tahdilta, sillä paikka on minun mielestäni ankea.

Mies oli toivonut vaimolleen, tai avovaimolleen - mistäs minä sen tiedän, 40-vuotissynttäribiisiksi Miljoonan markan pakarat! Loistava idea, ainakin on persoonallinen onnittelulaulu! Suosittelen muillekin, kunhan vain tuntee naisensa sen verran hyvin, ettei hän kyseisestä biisivalinnasta suutu... Vai voiko siitä edes pahastua? Sinitaivas on tänä kesänä vahvistanut asemiaan minun parhaat tanssibändit -listallani. Olen aina pitänyt siitä, mutta nyt se on uponnut entistäkin paremmin. Suurin Varjokuva-innostus on mennyt ohi ja Sinitaivas on kiilannut tämän hetken suosikikseni, Hurma kannoillaan.

isovalkeinen ilveskasino tanssit


Viikko Ilveskasinon jälkeen 12.9. oli IsoValkeisen vuoro. Tanssijoita ei ollut ihan niin sankoin joukoin paikalla kuin olisi voinut kuvitella viikontakaisen perusteella. Positiivinen yllätys oli, että vesilasin koko oli palautunut jälleen puolilitraiseksi ja hinta puolittunut 75 senttiin.   Laitoin monen kuukauden tauon jälkeen jalkaani nahkapohjaiset kengät -> virhe! Vaikka olin ne juuri ennen lähtöä harjannut, pito hävisi muutamassa minuutissa. Energiaa kului paljon siihen, että yritin pysyä suurin piirtein edes pystyssä. Fuskussa ja buggissa jouduin välillä ottamaan ylimääräisiä väliaskelia vain ollakseni kaatumatta. Tanssiminen oli muutenkin epävarman tuntuista - kengät ovat tässä lajissa avainasemassa.

Olen viime aikoina törmännyt pahaan tanssikenkäongelmaan. Omistan nyt kolme kenkäparia, ja ne kaikki tuntuvat soveltuvan erilaisille lattioille. Esimerkiksi Valkeisella nahkapohjat luistivat liikaa, uudet kumipohjaiset pitivät liikaa, mutta vanhat kumipohjaiset ovat olleet juuri sopivat. Tässähän joutuu kohta ottamaan ruutupaperia esille ja tekemään listauksen siitä, mitkä kengät on otettava millekin tanssipaikalle. Nuo vanhat kumipohjaiset - siis punavalkoiset seeprat - tuntuvat käyvän joka lattialle, mutta niiden kanssa törmää vaatetusongelmaan. Kirjavat kengät eivät sovi kaikkien tanssimekkojen ja -hameiden kanssa.

Kilpatanssi siis tyssäsi lyhyeen ja tilalle voisi poimia joitakin lavapuolen lattaritunteja. Opiskelut jatkuvat tänä syksynä ehkä jopa tanssiakin tiiviimmin, tarkoituksena olisi vetäistä vuoden opintopisteet puolessa vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että blogiin kirjoittaminen ei tästä ainakaan tihene, mutta päivittelen tanssikuulumisia aina kun opiskeluiltani ehdin ja asiaa on kertynyt. Nyt jään odottamaan vielä kolmatta Sinitaivas-keikkaa, eli syyskuun viimeistä, jolloin bändi esiintyy vanhassa tutussa Rauhalahdessa.

 Kuva: Pixabay

9. syyskuuta 2015

Kilpatanssin aloittaminen

Ajatus kilpatanssin aloittamisesta kyti muutaman kuukauden, ja nyt syyskuun alussa tarvoin intoa puhkuen alkeiskurssille. Paria ei ollut tiedossa ja epäilin etukäteen, ettei ylimääräisiä miestanssijoita ehkä hirveästi tanssitunnilla olisi. Olin asennoitunut siihen, että käyn alkeet läpi vaikka yksin harjoitellen - sekään ei olisi mennyt yhtään hukkaan.

J&V:n järjestämät alkeistunnit ovat Kallaveden lukiolla. Pukuhuone löytyy toisesta kerroksesta ja itse liikuntasali kolmannesta. Olin varttia ennen tunnin alkua lukiolla eikä ketään näkynyt vielä missään. Minuutit kuluivat ja aloin jo epäillä olevani väärässä paikassa - missä oli se suuri lauma uusia kilpatanssijoita? Lopulta paikalle tuli yksi tanssipari, mutta siinä me sitten olimme. Ei näköjään edes Kuopion kokoisesta kaupungista löydy aloittelevia kilpatanssijoita, tai sitten kaikki olivat rynnistäneet Tanssi-Savon kilpatanssiryhmään.

kilpatanssin aloittaminen


Tunti kuitenkin pidettiin vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta. Oliko lavatanssitaustasta apua kilpatanssissa: ei. Kilpatanssi on aloitettava täysin nollista. Ainut hyöty tuli ehkä siinä, että tanssilajit ovat jollain tasolla tuttuja ja rytmi on selvä. Heti ensimmäisellä tunnilla tuntui kuin ei olisi ikinä tanssinut askeltakaan. Tunti jakaantui hitaaseen valssiin ja cha chahan tutustumiseen. Hidas valssi meni vielä jollakin lailla tanssiasentoa lukuunottamatta, mutta lattaritekniikan puutteeseen törmäsi saman tien. Minun cha chani lähti virheellisellä taka-askeleella, jalat eivät pysyneet suorina ja kädenalitus meni väärin. Komea alku, ei voi muuta sanoa!

Henkisesti kilpatanssi olisi helpointa aloittaa ilman minkäänlaista tanssitaustaa. Vaikka nykyisillä tanssiopeilla luovisin kuinka sujuvasti lavoilla, kilpatanssissa ne lytätään ja opetetaan uudestaan ihan tuosta kädenalituksesta lähtien. Tässä juuri huomaa miten suuri ero lavatansseilla ja kilpatanssilla on, vaikka puhutaan periaatteessa samoista tanssilajeista.

Jos vertaa seuratanssin ja kilpatanssin alkeistunteja, niissä on huikea ero! Seuratanssipuolella lähdetään hirveän varovasti liikkeelle ja tekniikan opetus alkaa tulla mukaan vasta alkeiden opettelun jälkeen, sittenkin kevyenlaisesti. Kilpatanssissa lähdetään heti rakentamaan (helppoja ja lyhyitä) koreografioita ja tekniikkaan puututaan heti perusaskelta opetettaessa.

Tänään olisi pitänyt olla vielä toinen tunti siltä varalta, jos osallistujia pöllähtäisi jostain lisää, mutta yo-kirjoitukset sotkivat lukiolla pidettävät tunnit. Jatkossa tunteja olisi satunnaisesti, mutta minulle sopimattomana viikonpäivänä. Niin siinä sitten kävi, että tämä harrastus tyrehtyi tältä erää ja tammikuussa on yritettävä uudestaan.

Päivitys 5/2017: Keväällä 2017 aloitin vihdoin kilpatanssin parissa, ja voin suositella lajia lämpimästi. Postauksia kilpatanssin harjoittelusta löytyy klikkaamalla Kilpatanssi-tunnistetta esimerkiksi tämän postauksen lopusta tai yläpalkista! :)

7. syyskuuta 2015

Tanssit Iisalmen Olvihallilla

22.8. olin todistamassa harvinaista tapahtumaa, kun Iisalmen Olvihallilla järjestettiin tanssit. Tosin ei ihan perinteiset, vaan jonkin toimihenkilöliiton syysbileet, jonne saivat loppuillasta mennä liiton ulkopuolisetkin henkilöt huimalla viiden euron pääsymaksulla. Musiikista vastasi Lipsaset, joka oli erinomainen bilebändi. Rockahtavissa seteissä tuli kaikenlaista tavaraa Volgasta KISSiin ja ABBAan. Muita (pari)tanssijoita ei tapahtuman luonteesta johtuen juurikaan ollut.

Yksintanssijat valloittivat lavan edustalla olleen tanssitilan, mutta aivan lavan vierestä löytyi sopivankokoinen neliö buggia ja fuskua varten. Olvihallilla on kivilattia, ja se on tanssimisen kannalta loistava. Kukahan lähtisi järjestämään siellä lavatansseja, jotta Iisalmeen saataisiin jokin ei-eläkeläispäivätanssipaikka, joka toimisi myös talvella?



Heti seuraavana päivänä vietettiin Kyllikinrannan päättäreitä Pekkaniskan poikien johdolla. Marmatin bändivalinnasta blogin puolella jo keväällä, ja niin teen nytkin. Monipuolisuutta löytyi, sitä ei käy kiistäminen, ja seuraavan tanssilajin ilmoittava valotaulu on melkoisen kätevä, mutta PNP ei edelleenkään iske minuun yhtään. Minun silmissäni PNP:llä on pappabändin leima, joka tympii. Viimeiset Kyllikkitanssit päättyivät riehumisfuskuihin, joista otin kaiken irti.

Seuraaana lauantaina 29.8. oli pohdittava mitä nyt tapahtuu, kun ei olekaan enää Kyllikkiä. Peltohovissa esiintyi Joonas Erkkilä & Hehku, joka vaikutti nettisivujen perusteella hyvältä rautalanka-/bilebändiltä. Siispä nokka kohti Kiuruvettä. Ohjelmisto oli sovitettu tanssipaikalle sopivaksi, ja minun makuuni humppa- ja vaihtoaskellinjaa tuli liikaa. Itse bändissä ei ollut vikaa ja rautalankainen ote miellytti, mutta ehkä odotukset olivat biisien suhteen liian korkealla. Hyvä ja tanssillinen ilta oli silti.

Perjantaina 4.9. kävin kuukausien tauon jälkeen Iso-Valkeisella, jossa oli pääsymaksuttomat kasaribileet. Kasaritahdit soitti kahdeksanhenkinen (!) yhtye Tunteet. Kappaleet olivat tanssittavia eikä orkesteri ollut yhtään hassumpi. Bändi soitti pikkulavan puolella, koska isompi lava oli varattu yrittäjille, jotka olivat kokoontuneet Valkeiselle illanviettoon. Siitä huolimatta tanssimaan mahtui erittäin hyvin - yrittäjät näyttivät keskittyvän juomispuoleen. Jostain syystä kenkäni eivät luistaneet yhtään, vaikka tepastelin liukastusjauheen päällä moneen kertaan. Ratkaisu oli tanssia sukkasillaan, silloin pito oli juuri sopiva. Miinuspuolena oli jalkapohjien kipeytyminen mm. spinien vuoksi, mutta se oli pieni vaiva.

Vesimaksu oli pompannut aivan naurettavaksi: pienestä parin desin lasillisesta joutui maksamaan 1,50 euroa! Hinta oli sama kuin ennen, mutta lasin koko oli pienentynyt yli puolella. Seuraavana iltana Kuopio kutsui jälleen, nimittäin Sinitaivas Ilveskasinolla, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Pian tulossa asiaa myös kilpatanssin aloittamisesta.

Artikkelikuva: Pixabay