26. toukokuuta 2016

Kanditutkielma kauppatieteissä

Kandidaatintutkielma on suosittu aihe google-hauissa ja sitä tuli ennen projektia itsekin googleteltua, että miten siitä kandista oikein selviää. Joten käyn läpi oman kandiprosessini kulun. Meillä kanditutkielma oli kirjallisuuskatsaus eli varsinaista omaa tutkimusta ei tarvinnut vielä tehdä, mikä helpotti työssä etenemistä huomattavasti. Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan vain lähteitä: mitä muut ovat kirjoittaneet aiheesta, vertaillaan eri tutkijoiden tuloksia jne. Meille ohjeistettiin, että loppuun voi laittaa lyhyesti omia johtopäätöksiä, jos aiheesta on jotain järkevää sanottavaa, mutta väkisin ei tarvitse keksiä mitään "teräviä" päätelmiä.



Kirjoitusprosessi

Ohjeistuksien perusteella ymmärsin, että kandista saa hylätyn vain plagioimalla tai palauttamalla liian lyhyen (alle 25 s) työn. Plagiointia en suunnitellut, joten ainut päämääräni oli saada tuo 25 sivua täyteen. Kyseessä on kuitenkin vain kandityö, jossa vasta harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekoa. Jotkut ottavat kandista hirveän ahdistuksen ja paniikin, mutta tuollaisen kirjallisuuskatsauksen voi ajatella pelkkänä pitkänä esseenä. Minulla kandi eteni ripeässä tahdissa, kun ajattelin mielessäni kirjoittavani vain tilintarkastus-esseetä. Kun 25 sivua täyttyi, sitä huomasi, että tässähän minulla on käsissäni valmis kandityö. Tiiviimpää kirjoitustyötä tein noin 1,5 kuukautta, ja muu aika kului lähteiden etsimiseen ja pieneen viilaukseen. Aloitin hahmottelemalla alustavaa sisällysluetteloa ja laitoin heti alkuun sivuasetukset ym. kuntoon. Siitä se lähti pieni palanen kerrallaan etenemään. Kuvassa on sanapilvi yleisimmistä kandissani esiintyneistä sanoista.

Aihe kannattaa todellakin valita niin, että se kiinnostaa itseä. Kandi seuraa mukana noin puoli vuotta ja se kummittelee jatkuvasti mielessä. Meillä kevään kandiseminaarissa ensimmäinen tapaaminen oli jo joulukuussa, jonka jälkeen aihe piti olla aikalailla päätettynä, sillä tammikuussa palautettiin aihepaperi (= lyhyt tutkimussuunnitelma). Tammikuun tapaamisen jälkeen kandin kirjoittaminen lähti toden teolla käyntiin ja tapaamisia oli noin kuukauden välein. Kontrolloinnilla ja tavoitesivumäärillä yritettiin varmistaa, että kaikkien kandit valmistuvat kevään aikana, mutta osa porukasta putosi kelkasta.

Kandityön esittäminen

Kandityön esittämistä varten piti laatia noin 20-minuuttinen PowerPoint-esitys. Kerrankin oli helppoa pitää esitelmä, kun oli tutustunut aiheeseensa juuri useamman kuukauden ajan! Meidät oli jaettu aiheiden perusteella kolmen eri ohjaajan ryhmiin, joten yleisö ei ollut suuri, meitä taisi olla kuusi opiskelijaa plus ohjaaja. Esityksen jälkeen opponentit kertovat lyhyesti kommenttejaan/parannusehdotuksiaan. Opponointiohjeita emme juuri saaneet, eikä mitään supertieteellistä keskustelua tai kritiikkiä töitä kohtaan saatu aikaan. Yleisön kommentteja ja yleistä keskustelua oli niukasti, mutta ohjaaja oli tyytyväinen ja koko homma oli purkissa reiluun neljään tuntiin.

Esitysten jälkeen oli vielä reilu kuukausi aikaa hioa työtä ennen lopullisen version palauttamista. Kandin voi siis esittää osittain keskeneräisenä, jos vaikka pari sivua uupuu niin esitys ei siihen kaadu. Minä tein pari pientä korjausta saamani palautteen perusteella ja palautin työni jo esityspäivän iltana. Neljän kuukauden nysväys sai riittää, eikä se työ olisi siitä enää merkittävästi parantunut.

Plagiaatintunnistus Turnitin

Työ piti palauttaa Moodlen Turnitin-laatikkoon, joka jonkin aikaa prosessoi työtä ja kertoo sitten kuinka monta prosenttia työstä on "plagioitu". Työn tekstiä verrataan netistä löytyvään tekstiin, jolloin esimerkiksi lähdeluettelossa on Turnitinin mukaan paljon plagioitua tekstiä, koska lähdekirjojen tai -artikkeleiden nimiä ei voi oikein kertoa omin sanoin. Minun työni sai tuomioksi 9 %, mikä ei kai ole kovin paljon. Nyt vain odottelen kandin arviointia, en tiedä yhtään minkälaista arvosanaa siitä voisi odottaa. Elokuun yleisenä tenttipäivänä ajattelin käydä kirjoittamassa kypsyysnäytteen.

24. toukokuuta 2016

Tutkimusmenetelmäopinnot

Yliopisto-opinnot ovat jääneet blogissani vähemmälle huomiolle, joten korjataanpa tilannetta. Nyt käsittelen yliopisto-opintojen pakollisen pahan eli alueen, jolla yritetään valmentaa opiskelijoita tutkijoiksi: tutkimusmenetelmäopinnot. Minulle näistä ei ole ollut vielä missään vaiheessa todellista hyötyä. Gradussa on pakko tehdä jonkinlaista tutkimusta, mutta sen jälkeen tulen tuskin näitä oppeja hirveästi tarvitsemaan. Mielestäni 25 opintopistettä pakollisia menetelmäopintoja on jo hieman liioittelua yhden gradun takia...



Tilastollisten menetelmien perusteet 3 op
Liiallisten päällekkäisyyksien vuoksi en osallistunut yhtä aikaa samaisen aiheen harjoituskurssille. Vedin kuitenkin luento-osuuden läpi, koska tarvitsin kipeästi opintopisteitä. Harkoissa asiat olisi käyty läpi käytännössä ja niissä käyminen olisi selventänyt asioita huomattavasti. Tenttiin mennessä minulla ei ollut hajuakaan mitä tuleman pitäisi. Luentodioista en ottanut juuri selvää eikä vaatimuslista tentissä osattavista asioista soittanut mitään kelloja. Niillä parilla luentokerralla, joilla kävin, ei käsitelty mitään mikä olisi auttanut tentissä.

Aloitusluennolla luennoitsija naureskeli, kuinka aiemmin tutkintoon oli kuulunut pakollisena Tilastotieteen peruskurssi, jota opiskelijat pitivät liian vaikeana, ja nyt meidän huonojen opiskelijoiden takia oli jouduttu erikseen laatimaan tällainen helpompi versio tilastotieteestä. Hyvä ja motivoiva aloitus kurssille!

Menin tenttiin ajatuksella, että ensimmäisellä kerralla näen minkälaisia kysymykset ovat ja mitä tentissä ajetaan takaa. Sitten uusintatenttiä varten osaisin valmistautua. Osa tenttikysymyksistä mm. korrelaatioon liittyen oli maalaisjärjellä pääteltävissä, mutta paljon jäi arvailujen varaan. Selitin ja sovelsin vastauksia parhaani mukaan omasta päästä. Ehkä tentaattorin laiskuudesta johtuen, mutta sain kuin sainkin ykkösen ja pääsin läpi! En lähtenyt uusimaan tenttiä, koska en jaksa uskoa, että työllistymiseni jää kiinni jostain yksittäisestä tilastokurssista. Olen myös satavarma, etten gradussa tule käyttämään yhtään erikoisempia tilastollisia menetelmiä.

Tilastollisten menetelmien harjoituskurssi 3 op
Tilastolliset menetelmät selkiytyvät huomattavasti tällä harjoituskurssilla, jonka kävin vuosi tuon teoriakurssin jälkeen. Kurssilla oli vapaaehtoisia ohjauskertoja, mutta tehtävät sai tehdä myös täysin itsenäisesti. Käytännössä istuin vain yhden päivän yliopiston koneella SPSS-ohjelman parissa. Tulostin sieltä tehtävänantojen mukaisia käppyröitä, joihin piti selostaa lyhyt analyysi ja tulkinta. Raportin loppuun opettaja halusi sivun mittaisen oppimispäiväkirjan. Kaikki tehtävät eivät menneet ihan nappiin, mutta sain silti hyväksytty-merkinnän. Teoriaan verrattuna todella kivuton kurssi!

Laadullisen tutkimuksen perusteet 3 + 3 op

Myös laadullisia tutkimusmenetelmiä käytiin läpi sekä teoria- että harkkakurssin voimin. Lopputulos oli samantyyppinen kuin tilastollisissa: teoriassa olin täysin pihalla ja sain tentistä ykkösen, mutta harkkakurssi oli idioottihelppo, josta nappasin vitosen! Tosin teoriakurssin opettaja sanoi itsekin, että ykkönen on jo hyvä arvosana tuosta kurssista. Harjoituskurssin päätteeksi tehty tentti oli täysin samanlainen kuin kurssin aikana tehdyt pari harjoitustyötä. Jos on yhtään keskittynyt harkkatöihin, ei tentin tekemisessä voi olla mitään ongelmaa. Kaikista tutkimusmenetelmäkursseista pidin tästä laadullisen harkasta eniten.

Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op

Peruskurssi tutkimusprosessista, ihan sieltä kysymyksenasettelusta ja aineistonhankinnasta lähtien. Tenttikirja oli suhteellisen selkeä ja ymmärrettävä. Tentissä oli muistaakseni kaksi esseetä, joihin vastasin omasta mielestäni tietysti hirveän hyvin ja kattavasti, mutta sain yllätysykkösen. Olisin odottanut parempaa arvosanaa, koska aihealue ei niin supervaikea ollut, mutta annoin asian olla. Yritän ajatella arvosanoja aina työnantajan kannalta - kiinnostaako rekrytoijaa ennemmin empiirisen tutkimuksen ykkönen vai tilinpäätösanalyysin nelonen.

Maisterivaiheen menetelmäkori
Tuskien taival ei suinkaan pääty vielä kandiin! Jos nämä kandivaiheen kurssit tuntuivat tylsiltä/pakkopullalta/hyödyttömiltä työelämän kannalta, maisterivaiheessa vain pahenee! "Menetelmäkorissa" on valittavana mm. käytännöllistä ja teoreettista filosofiaa, ekonometriaa perusteista superjatkokursseihin... Hohhoijjaa. Ainut järkevän kuuloinen on Analyzing Interviews and Texts. En sano, etteikö ekonometria voi olla hyödyllinen, mutta epäilen omaa pärjäämistäni aiheessa. Tilastolliset menetelmät aiheuttivat jo peruskurssina tarpeeksi päänvaivaa.

Filosofiaa pystyy suorittamaan myös avoimen yliopiston kautta, jolloin riittää pelkkien tehtävien teko tai verkkotentti. Taidan hyödyntää tätä vaihtoehtoa, jonka lisäksi olen suunnitellut haastattelu- ja tekstiaineistojen analyysiä. Noilla kahdella saa vaadittavat 10 op kasaan. Aikamoista vääntämistä on ollut, varsinkin kun ei ole minkäänlaista mielenkiintoa ryhtyä "isona" tutkijaksi. Mutta tutkintorakenteelle ei voi mitään ja nämä pakolliset jutut on vain kahlattava läpi, mikäli mielii valmistua.

Korvaongelmia Kyllikissä

Kyllikinrannan avajaiset

Niin, Kyllikinranta se vaan aukesi jo kaksi viikkoa normaalia aiemmin. Nyt on ehditty tanssia jo kahdet lauantaitanssit, mutta tulevana viikonloppuna palataan normaaleihin sunnuntaitansseihin. Ensimmäisissä Myrskytuuli-tansseissa oli hieman tavallista vähemmän tanssijoita, mutta viime lauantaina paikalla ei ollut juuri ketään. Ehkä 100 ihmistä? Vai oliko niinkään paljon? Järjestäjän kannalta ei niin hyvä juttu, mutta tanssijana sitä oli tyytyväinen, että tanssimaan mahtui loistavasti koko illan ajan. Ensi viikolla tilanteen luulisi normalisoituvan - ainakin kuopiolaisten oletan olleen Ilveskasinon ja Maaningan kasinon avajaisissa Kyllikin sijaan. Sunnuntaina ei ole lähialueella kilpailevia lavoja, joten ihmiset suuntaavat pakosti Iisalmeen, mikäli haluavat tanssimaan.

Sekä Myrskytuuli että viimekertainen Maija Tenkanen & Kulkukoirat soittivat kaikenlaisia tanssilajeja eikä perinteisiä tullut liikaa -> ei mitään valittamista. Sen sijaan tansseissa häiritsi molempina kertoina korvien jatkuva lukkiutuminen. Heti, kun hengästyi yhtään enempää, korvat olivat lukossa saman tien. Tauoilla aina helpotti. Edes kaikkitietävä Google ei antanut selkeää vastausta ongelmaani, joten siitä on ilmeisesti vain kärsittävä.

Kyllikki-tanssien välissä ehdin käväistä Runnilla karaoketansseissa. (Joihin tympäännyin viime talvena Kiuruvedellä, koska laulajat keskittyivät valsseihin, tangoihin ja hipsuttelufokseihin.) Mutta: Runnilla laulajissa oli yllätyksiä, ja suht reipastakin pääsi tanssimaan. Jopa polkkaa tuli kerran. Laulajia riittikin paljon, illan aikana kuultiin 29 eri lauluääntä, joista osa esiintyi useampaan kertaan. En ole vieläkään täysin vakuuttunut karaoketansseista, mutta tämä kokemus oli jo askel parempaan suuntaan.



Opiskelurintamalta jotain uutta

Kandintutkinnosta puuttuu enää pari pikkukurssia, joten olen alkanut tehdä tässä samalla jo maisterikursseja. TIlintarkastajan maisteriohjelmassa on pakko ottaa sivuaineeksi soveltuvia vero- ja yritysoikeuden kursseja, jotta KHT-tarkastajan opintovaatimukset täyttyvät (mikäli jonain päivänä päätyy suorittamaan tilintarkastajan supervaativaa ammattitutkintoa). Tämä maisteriohjelma ei siis tee minusta vielä kelpoista HTM- eikä KHT-tilintarkastajaa, mutta se takaa sen, että olen suorittanut kaikki varsinaista tarkastajatutkintoa varten tarvittavat opinnot. Ei sitten tarvitse vuosien päästä palata enää yliopiston penkille parin kurssin takia.

Tänään kävin tekemässä hyvällä menestyksellä Yhtiöoikeuden perusteet. Missään kauppatieteen tentissä ei ole ollut niin varma olo kuin tuolla. Pari viikkoa sitten kävin heikolla menestyksellä kokeilemassa arvonlisäverotuksen tenttiä, joka oli ensikosketukseni oikeustieteeseen. Silloin huomasin, yllätys yllätys!, että oikiksen tentteihin pitääkin ihan oikeasti lukea ja päntätä. Esseekysymys saattaa tulla juuri siltä yhdeltä aukeamalta, jota et viitsinyt lukea. Kauppatieteiden puolella pääsee parin illan pääkohtien selailulla läpi (no ainakin peruskursseista), mutta laki on mitä on eikä siitä selviä selittelyillä tai omilla tulkinnoilla. Se juuri ärsyttää joissain kauppatieteen tenteissä, kun pitäisi jaaritella vaikka aiheesta strategia. Yksinkertaisesta asiasta saadaan tehtyä äärimmäisen monimutkainen, kun käytännön asiaan aletaan keksiä miljoona eri teoriaa, jotka eivät sitten käytännössä kuitenkaan toteudu.

Oikeustieteen tenttipaperissa kerrotaan suoraan, että vastauksen pituus on x riviä pitkä eikä ylimenevää osaa lueta. Tai vastaukselle mainitaan ohjeellinen pituus, joka ei näiden parin tentin perusteella ole pitkä. Tykkään tosi paljon oikiksen suoraviivaisesta ja tiiviistä tyylistä! Ennakkokäsitykseni mukaan juridiikan opiskelun olisi pitänyt olla tylsähköä ja kuivaa pänttäämistä, mutta tämähän alkoi vaikuttaa mielenkiintoiselta. Huolestuttavaa, jos sivuaine tuntuu hauskemmalta kuin oma pääaine... Mutta tässä välillä hieman opiskelupuolen kuulumisiakin, lisää on tulossa.

Kuva: StockMonkeys.com

5. toukokuuta 2016

Lavatangon SM kummittelee

Vappuna suuntasin Peltohoviin, jonne houkutteli rautalankatyylinen bändi, Öiset kulkijat. En tiedä reipastuiko meno loppua kohden, mutta alku oli tylsähkön oloinen. Liikaa perinteistä tanssimusiikkia, ja ainut rautalankaan vivahtava kappalepari oli vaihtoaskellettavaa Agentsia. Diskon puolella ehti hetken aikaa bugata, sambata ja salsata, kunnes se valloitettiin. Diskon tanssilattia on niin minipostimerkin kokoinen, että jo kaksi humalaista saa sen täytettyä. Reilu tunti Peltohovissa riitti, jonka jälkeen oli nokka kohti Stellaa.

En tajunnutkaan miten sankoin joukoin ihmiset ovat vappuna liikenteessä: Stellaan olisi pitänyt jonottaa jo puolenyön aikoihin! Pitkästä jonosta päätellen tanssilattia oli jo täynnä, joten sinne ei ollut mitään hyötyä enää mennä. Vapputanssit loppuivat siis lyhyeen. Uutenavuotena ei kahdentoista aikaan ollut missään vielä ketään, joten ei olisi kyllä arvannut mikä tungos vappuna on.



4.5. Varjokuva @ Rauhalahti

Eilen esittelin kandityöni, ja sen myötä sain koko kandirupeaman pakettiin. Sen kunniaksi olin illalla Varjokuva-tansseissa Rauhalahdessa. Keskiviikkoiset naistentanssit ovat aikaistuneet tunnilla eli ne alkavat jo 20.00 ja bändi aloittaa ilmeisesti 20.30, kuitenkin ennen yhdeksää. Tanssit loppuvat jo 00.30, mikä on työssäkäyviä ja etenkin pidemmältä tulevia ajatellen erittäin hyvä ratkaisu. Epäilen, että esiintyjätkin tykkäävät.

Porukkaa lappasi jatkuvalla syötöllä lipunmyyntiin - harvoin näkee Rauhalahtea niin täynnä! Tanssimisen kanssa oli vähän niin ja näin, lähinnä kappaleparin alussa sai tanssia hiukan vapaammin. Vasta varttia ennen tanssien loppua porukkaa alkoi lähteä. Ehdin viime vuonna jo kyllästyä Varjokuvaan, mutta näin pitkän tauon jälkeen se kuulosti taas hyvältä. Ja ihan hyviä juttujahan sillä Kyöstillä on.

Sitten postauksen otsikon kimppuun. Yhden tangon lopussa Kyösti sanoi, että miehillä on nyt mahdollisuus taivututtaa naisilla illan syvimmät taivutukset. Alkoi hidas lähtölaskenta. Ykkösen jälkeen taivutin niin alas kuin pystyin, ja kun pääsin takaisin ylös, huomasin basistin heiluttelevan jotain lappusta ja osoittelevan minua kohti. Kävin hakemassa lippusen luullen, että se on nimmarikortti. Mutta eipäs ollutkaan, vaan kutsu lavatangon SM-kilpailuihin! Taas!

Lavatangon SM kutsu