28. kesäkuuta 2016

Täydellisten tanssikenkien metsästys

Olipa kerran täydelliset tanssikengät... Täydelliset tanssikengät ovat höyhenenkevyet jalassa ja olo on kuin paljain jaloin tanssisi. Kengät ovat silti tukevat, jotta jalat kestävät monta tuntia tanssimista väsymättä. Täydelliset tanssikengät ovat paitsi mukavat jalassa, myös tyylikkäät tai vähintäänkin siedettävän näköiset - ollaanhan tansseissa eikä jumppasalissa. Korkoa ei kuitenkaan kengissä saa olla: muiden tanssijoiden turvallisuus ennen kaikkea! Täydellisillä tanssikengillä voi huoletta kävellä sekä sisällä että ulkona, ne eivät kavahda edes sadekeliä. Niissä on sopivassa suhteessa pitoa ja luistoa, ja ne soveltuvat kaikenlaisille tanssilattioille.

Niin, mistäs tällaiset kengät löytäisi!? Pitkäaikaiset suosikki-Bleyerini täyttävät kaikki muut ehdot, paitsi ensimmäisen. Nyt paksu pohja ja jopa liiallinenkin tukevuus ovat alkaneet häiritä. Nilkkoja ei saa kunnolla taivuteltua eikä lattiatuntuma luonnollisestikaan ole yhtä hyvä kuin ohutpohjilla.

Ostin keväällä testin vuoksi superohuet Sansha Tivoli -jazztossut, jotka osoittautuivat tanssimisen kannalta loistaviksi. Niillä tuntuu kuin ei olisi kenkiä ollenkaan jalassa! Samalla ohuus on pieni miinus: jalat väsyvät nopeasti, koska kengät eivät anna tukea. Toisekseen kipu on Bleyereihin verrattuna ainakin 10 kertaa pahempi, jos joku tärväisee varpaille. Suurin ongelma on se, ettei niillä kärsi kävellä ulkona metriäkään. Nimimerkillä parisataa metriä hiekkakentällä -> reiät pohjissa (osa pohjasta on haljasnahkaa, osa kangasta). Ja joo, oli ihan oma moka.

Sansha Tivoli jazztossut

Sansha Tivoli jazztossut

Sansha Tivoli jazztossut

Sansha Tivoli jazztossut
Kenkä taipuu niin paljon kuin nilkkakin.

Näitä kenkiä suosittelen erittäin lämpimästi tanssitunneille, joilla kenkiä käytetään vain sisätiloissa eikä tanssita montaa tuntia putkeen. Voi vitsi, jos näihin tossuihin saisi ohuen kumipohjan ja hieman lisää tukevuutta, sitten tässä olisi ehdokas parhaaksi lavatanssikengäksi!

Uusin testaukseni on Bleyerin nahkainen jazztossupari (malli 7624), jossa on kumiseospohja. Ne taipuvat melkein yhtä hyvin kuin Sanshat, mutta pohjan ansiosta niillä voi kävellä huoletta ulkona. Nämä ovat myös mukavan kevyet. Tykkäsin Sanshojen nahkapohjan luistavuudesta, nämä Bleyerit toki luistavat, mutteivät yhtä hyvin. Mutta kunhan pohjia tarpeeksi kuluttaa niin eiköhän luistoa ala löytyä enemmän.  Jos tällä hetkellä pitäisi valita ykköstanssikengät omasta valikoimastani, valinta kohdistuisi näihin Bleyerin jazztossuihin.


Bleyer jazztossut

Bleyer jazztossut kumipohja

Bleyer jazztossut

Bleyer jazztossut


Tutkiessani kokotaulukkoa olin kahden vaiheilla, ostanko koon 41 vai 42 ("oikea" kokoni on 39,5-40). Päädyin neliykköseen, ja aluksi kengät tuntuivat kiristävän hirveästi. Toisella kerralla ne tuntuivat jo löysemmiltä, ja sain rakot kantapäihini, kuten nahkakenkien ominaisuuksiin kuuluu. Kolmannella kerralla ei enää tullut rakkoja, ja kengät tuntuivat entistä sopivammilta. 

Nahkakenkähän venyy aika paljon, joten ehkä 41 muokkautuu käytössä sopivaksi, kun vain tarpeeksi tanssii. Jos olisin ollut järkevä, olisin ostanut suosiolla nelikakkoset ja "pienentänyt" niitä pohjallisilla. Mutta tällä mennään, ja kokonaisuudessaan olen ollut näihin erittäin tyytyväinen.

Täydellisten (lava)tanssikenkien metsästys päättyi tällä erää tähän! Jemmassa minulla on vielä laadukkaat, käytetyt lattarikilpatanssikengät, jotka ostin Facebookin Tanssitarvikkeiden second hand -kirppisryhmästä vain 15 eurolla! Postikulutkin sain vältettyä, kun värväsin viereisessä kaupunginosassa asuvan sukulaiseni hakemaan kengät. On nyt sitten tuollaisetkin harkkakengät varastossa, jos ja kun kilpatanssiprojektini syksyllä etenee.

21. kesäkuuta 2016

Kesätenttiputki

Kesäni on mitoitettu tiiviille opikelulle, koska tenttejä järjestetään yllättävän paljon. Lisäksi käytettävissä ovat maisterivaiheen tentit, joista osan voi suorittaa sähköisenä vaikka heinäkuussa, jolloin yliopistolla ei tapahdu mitään muuta.

10.6. kävin korottamassa/yritin korottaa Arvonlisäverotuksen perusteiden arvosanaa. Ensimmäinen alv-tentti meni ihmetyksekseni läpi, vaikka oman pistelaskuni perusteella olisi pitänyt saada selvä hylätty, mutta arvonlisäverotus ei ihan niin vaikea aihe ole, että olisin tyytyväinen ykköseen. Ekalla kerralla yksi esseekysymys vain sattui vaihteeksi sellaisesta aiheesta, josta en ollut lukenut kuin pari lausetta, koska en pitänyt sitä tärkeänä.

Samalla rysäyksellä tein KTM-sivuainetta silmällä pitäen kokeiluluontoisesti Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeuden tentin, johon en varsinaisesti valmistautunut. Pääaineen perusteella tuosta aiheesta pitäisi jo jotain olla päässä. Kuten kauppatieteissä yleensä, tentistä saa 6 op, kun taas oikeustieteen laitoksen tentit ovat pääsääntöisesti 5 op arvoisia, vaikka työmäärä on käytännössä aikalailla sama.



20.6. oli vuorossa Finanssihallinto-oikeuden tentti. Tämäkin liittyy tilintarkastusopintoihin, nimittäin julkishallinnon tarkastajien on käytävä muutama lisäkurssi, joista yksi on tämä finanssihallinto-oikeus. Tenttikirjojen sisällysluettelot olivat lievästi sanottuina tylsiä: valtion ja kuntien talousarvioprosesseja + muuta mukavaa. Tentin läpäisy ei ollut valmistumisen kannalta mitenkään välttämätöntä, ja kun valmistautuminenkin jäi hyvin vähäiseksi rahoituksen takia, jätin menemättä tenttiin kokonaan.

Tänään 21.6. kävin kirjoittamassa kypsyysnäytteen sähköisenä tenttinä. Oli muuten paljon helpompaa kirjoittaa konseptiarkillinen jäsenneltyä tekstiä sähköisesti verrattuna käsin kirjoittamiseen! Kannattaa siis ehdottaa kandiohjaajalleen s-tenttiä, mikäli se on vain mahdollista. Luulisi, että nuo ovat yleistymässä, onhan se tentaattorillekin helpompaa, kun ei tarvitse tavata ihmisten harakanvarpaita.

Kypsäri on esseemuotoinen kirjoitelma, jossa valmiiksi annetuista otsikoista valitaan yksi. Sanoja piti olla 800 - 1000. Jos on itse kirjoittanut opinnäytteensä, ei kypsärin kirjoittamisen pitäisi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. Valmistauduin kypsäriin lukemalla vain kandityöni kerran läpi. Näyte käy läpi asiasisällön sekä oikeakielisyyden tarkastukset, ja se arvioidaan hyväksytty-hylätty. Saatoin itse sortua liialliseen kandin referointiin oman pohdiskelun sijasta, ja pilkkuvirheitä löytyy takuuvarmasti, mutta tuskinpa suoritusta kovin helposti hylätään.

Huomenna 22.6. päätavoitteeni on saada Rahoituksen suunnittelu hyväksytysti läpi. Tuo tentti on vaatinut tähän asti ehdottomasti eniten lukemista. Kaikkia kymmeniä (?) kaavoja en edelleenkään muista, mutta luotan siihen, ettei tentti voi olla pelkkää laskemista, vaan esseekysymyksiäkin on joukossa. Rahoitus on selvästi heikoin lenkkini, ja olen ykköseen enemmän kuin tyytyväinen (viimeinen rahoituksen kurssini ikinä!) - onhan ykkösen arvosanaankin pitänyt saada yli puolet pisteistä. Siinä kohden alan olla äärirajoillani.

Samalla teen Tilintarkastus 2:n, jotta portit jatkokursseihin aukeavat. Heinäkuussa opiskelusuunnitelmiini kuuluu Sisäinen tarkastus ja sisäinen valvonta (joka vaatii tuon Tita 2:n suorituksen alle) ja Analysing Interviews and Texts -kurssien sähköiset tentit. Varsinaisia tenttipäiviä ei heinäkuussa ole, joten on turvauduttava s-tentteihin, esseiden kirjoittamisiin ja elokuun tentteihin valmistautumiseen.

Elokuun yleisenä tenttipäivänä ei näyttänyt olevan sellaisia kauppiksen tenttejä, joita en olisi jo suorittanut, joten valmistaudun oikeustieteen sivuaineen tentteihin. Tenttitaulukko julkaistaan juhannuksen jälkeen, jolloin saa tietää, mitä kursseja elokuussa pääsee tenttimään. Niin se alkaa HOPS kovaa vauhtia täyttyä suoritusmerkinnöistä, vaikka vastahan minä aloitin opiskelut!

8. kesäkuuta 2016

Rockabillyä ja Kyllikkiä

Toukokuun lopussa Runni repäisi ja tarjosi rockabillyä! Tempo oli tanssimisen kannalta hieman hankala. Bugg olisi ollut musiikkiin nähden hassun hidasta. Fuskuna se oli niin nopeaa, ettei joustoa ehtinyt tehdä yhtään, mutta ainakin tuli kuuma! Terassin ovi oli auki, joten itikat hyökkäsivät heti kimppuun, ja illan päätteeksi nilkat oli ihan syöty. Yleisöstä löytyi innokkaita kyselijöitä tanssiin liittyen, ja he halusivat välttämättä videokuvata. Lopulta bändi joutui jo lopetettuaan soittamaan vielä yhden kappaleen, koska "ammattitanssijoiden pitää päästä vielä tanssimaan". No, ammattilaista en ehkä täysin allekirjoita, mutta ekstratanssiminen kelpasi!

runni kyllikinranta tanssit iisalmi


5. & 12.6.2016 Kyllikinranta
Toissasunnuntaina Kyllikissä esiintyi Taikakuu, joka on sellainen tasaisen varma tanssiyhtye. Lämpöasteita oli noin 20, joka alkaa olla tanssimiseen jo liikaa. Tämä oli sellainen perusilta: bändi ei petä ja tanssi sujuu. Sukkahousut olisivat olleet tukalan kuumat, joten otin käyttööni vastikään hankkimani lyhyet urheilusortsit. Ne on kätevä vetäistä hameen alle, koska en ala alusvaatetustani tanssiessa esittelemään.

Viime sunnuntaina näin ensimmäistä kertaa KinoJaken. Siinä oli omalla tavallaan erottuva bändi: nuorekas ohjelmisto, hyviä omia sovituksia + viulisti. Ohjelmistosta löytyi mm. Poika saunoo -humppa, Hot Stuff ja kaikkein erikoisimpana Petri Nygårdin Selvä päivä valssisovituksena! Mitähän mahtoi iäkkäämpi väki tykätä... Mutta yhtye oli ehdottomasti paras tänä kesänä (vaikkei nyt kovin pitkällä vielä ollakaan)! Tässä ennen juhannusta Kyllikinrannassa hemmotellaan tanssijoita oikein olan takaa, sillä seuraavina sunnuntaina ovat vuorossa Hurma ja Sinitaivas! Tanssin ulkopuolella olen istunut nenä kiinni finanssihallinto-oikeuden kirjassa ja yrittänyt siinä sivussa saada rahoituksen suunnittelun juttuja päähäni.

1. kesäkuuta 2016

Kauppatieteiden pakollisia opintoja

Nyt sukellamme kauppatieteiden muihin pakollisiin opintoihin, jotka eivät kuulu pääaineeni laskentatoimen ja rahoituksen alueelle. Nämä ovat niitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa yhtenä sekalaisena könttänä "muita opintoja".

Talousmatematiikka 6 op
Kurssilla eniten kuultu lause: "Tämähän on ihan tuttu juttu lukiosta!" Ymmärrän, että opiskellessa tulee vastaan paljon uusia asioita, jotka pitää opiskella, mutta tämän kurssin lähtöajatus oli se, että kaikki on vain kertausta. Etenemistahti oli sen mukainen. Minä siellä hädissäni googletan, että mikäs tämä derivaatta on ja mitä ihmettä tehdään lineaarisella optimoinnilla. Osa jutuista ratkesi opettajan mukaan helposti toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla tai Bolzanon lausekkeella - ja eikun taas googlettamaan!

Ainut täysin selvä asia oli diskonttaus, koska sitä tuli jauhettua pääsykokeita varten niin paljon. Diskonttaus-laskareista opettaja päästi minut ensimmäisten joukossa pois, kun taas muilla kerroilla istuin viimeiseen minuuttiin asti enkä silti saanut kaikkea itse tehtyä. Välillä tuskastutti, mutta istumalla laskareissa 1-2 kertaa viikossa noin kolmen kuukauden ajan sai tenttiin pari ekstrapistettä.

Talousmatikka-syksynä tein kokonaisen lukuvuoden edestä opintopisteitä, joten aikaa ei hirveästi jäänyt kotona laskeskeluun/tenttiä varten harjoitteluun. Ehdin jo maalailla kauhukuvia kuinka minusta tulee n:nnen vuoden opiskelija yhden kurssin takia. En valmistautunut muuhun kuin hylsyyn, mutta pian tentin jälkeen WebOodissa komeili 1/5! Minulle hyvä saavutus tuolloisen kiireen keskellä. Ja ottaen huomioon, että muut opiskelijat ovat tahkonneet kurssin asioita jo lukiossa ties kuinka monta kurssia, silti arvosanajakauma menee vuodesta toiseen niin, että eniten tulee vitosia ja ykkösiä! Näin ajatellen ykkönen ei olekaan niin paha kuin miltä se opintorekisterissä näyttää.

Markkinoinnin perusteet 6 op
Tällä kurssilla oli yksi helpoimmista tenteistä. Se koostui pelkistä monivalintatehtävistä, joista selvisi hyvin pelkkien luentodiojen perusteella tehdyillä muistiinpanoilla, ja vetäisinkin tentistä nelosen! Kurssista ei ole sen enempää kertoiltavaa, kun en muuta tehnyt kuin erittäin tiiviit muistiinpanot. Ne luin pari kertaa läpi ja menin tenttimään. Verrattuna talousmatikkaan, nämä 6 op tulivat naurettavan helposti.

Kansantalouden perusteet 6 op
Jos en jo pääsykokeisiin lukiessa, niin nyt viimeistään huomasin, että kansis ei ole yhtään minun alaani. En vain kerta kaikkiaan hahmota käppyrästä, mitä esim. työttömyydelle tapahtuu, jos käyrä Ö siirtyy oikealle. Viikoittaisista palautettavista harkkatehtävistä sai tenttiin jonkin verran lisäpisteitä, jotka tulivat todella tarpeeseen. Sen pari kertaa mitä luennolla kävin, kuului taas tuttu virsi: "Tämähän on jo selvä juttu lukiosta."




Yritysoikeus 6 op
Yritysoikeuden luennoilla kävin melko ahkerasti ja olin siellä skarppina, vaikka monia näytti kiinnostavan kännykkä luennoitsijaa enemmän. Luennoitsija oli muuten hiihtäjä Kaisa Varis. Aihe tuntui minusta kiinnostavalta, ja tunneilla käsiteltiin paljon todellisia oikeustapauksia. Näin uudet opitut asiat sai heti liitettyä "tosielämään".

Tenttiä varten oli luettava Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet (ja näitä pääpiirteitä riitti satoja sivuja) sekä Työoikeuden perusteet. Jälkimmäisestä kirjasta hankin itselleni kirjastosta myöhästymismaksun, koska en saanut aikaiseksi lueskella sitä ajoissa. Lopulta selasin sen tenttiä edeltävänä iltana ja tein karkeat muistiinpanot. Tentissä ainut tähän kirjaan liittyvä essee käsitteli työsuhteen päättymistä, josta minulla oli niin perusteelliset ennakkotiedot, että en saanut kirjasta juuri mitään uutta irti. Toisen kirjan lukeminen jäi vielä heikommaksi ja turvauduin kattaviin luentokalvoihin.

Tentti alkoi termien selityksillä. Sain raapustettua siihen todellisen tiedon puutteessa viiltävän teräviä ajatuksia, kuten "aineeton vahinko ei ole aineellinen". Sen jälkeen laadittiin kolme esseemuotoista vastausta. Oikeustoimien pätemättömyyteen osasin vastata kohtalaisesti, mutta vahingonkorvaus-esseessä olin pihalla. "Satuilin" puolen sivun verran ja yritin tiristää mielestäni kaiken, mitä voi maalaisjärjellä aiheesta päätellä. Viimeinen essee liittyi aiemmin mainittuun Työoikeuden kirjaan, ja siihen sain vastattua mielestäni hyvin.

Pelkäsin tenttisalista poistuttuani, että joutuisin uusimaan hylätyn tentin. Yksi hyvä essee, epämääräiset termien selitykset ja kaksi heikoilla faktoilla täytettyä esseetä eivät tuoneet kovin turvattua oloa läpipääsyn suhteen. Kysymykset osuivat aika tarkalleen niihin kohtiin, joita en hallinnut. Esimerkiksi eri yritysmuodoista, joista olisin puolestani tiennyt paljon enemmän, ei kysyttykään mitään. Kurssin aihepiiriin nähden arvosana 2 oli aika onneton, joten tämä tentti on todellakin tarkoitus mennä vielä uusimaan.


Johtamisen perusteet 6 op

Johtamisen perusteiden suorittaminen vaati oppimispäiväkirjan sekä kaksiosaisen verkkotentin läpäisyn. Aiheesta oli lopulta yllättävän paljon ennakkotietoja, koska pääsykoekirjoissa käsiteltiin johtamista. Työkokemuksen pohjalta tenttiin ja päiväkirjaan sai heltettyä käytännön omakohtaisia esimerkkejä.

Kurssista oli kirjoitettava vajaan kolmen tuhannen sanan blogimuotoinen oppimispäiväkirja neljän hengen ryhmissä. Lopuksi oli opponoitava kahta muuta päiväkirjaa. Perustimme ryhmäläisteni kanssa Facebookiin suljetun ryhmän, jossa pidimme toisiamme ajan tasalla. Ryhmätyöskentely oli sujuvaa, ja oppimispäiväkirja sai hyväksytty-merkinnän.

Tämän jälkeen oli oikeus osallistua verkkotenttiin, joka oli kaksiosainen. Ensin oli monivalintakysymyksiä 30 pisteen edestä. Kysymykset koskivat englanninkielistä kurssikirjaa, jota en ollut ikinä edes nähnyt, mutta vedin vastaukset kaikkiin lonkalta, koska miinuspisteitä vääristä vastauksista ei jaettu. Ehkä kahdesta kysymyksestä olin satavarma, mutta sain yli puolet oikein! Toinen osa oli 20 pisteen essee, joka koski luentojen sisältöä. Olin ennen tenttiä selannut luentokalvot Moodlessa läpi, ja sain esseestä ihan hyvin pisteitä. Monet asioista olivat sellaisia, jotka sai paperille pelkällä maalaisjärjellä. Arvosana 2 oli minulle tähän panostukseen nähden erittäin riittävä.