26. joulukuuta 2017

Kilpatanssisyksy paketissa - Mitä opin?

Tänä syksynä olen sitkeästi harjoitellut kolme kertaa viikossa, ja teoriatietoa olen kirjoittanut harjoitusvihkooni sivutolkulla. Harjoitellut lajit olivat E-luokasta tutut samba, cha cha, jive, hidas valssi, tango ja quickstep, sekä bonuksena D-luokan rumba. 

3 tärkeintä oppia syksyltä:
  • Keskivartalo, keskivartalo ja vielä kerran keskivartalo. Tärkeä sekä vakioissa että lattareissa.
  • Kaikki lähtee perustekniikasta, jota tulee harjoitella säännöllisesti. Myös huiput harjoittelevat edelleen perustekniikkaa, vaikka osaavat sen jo paremmin kuin hyvin.
  • Vähemmän on enemmän. Kilpatanssikollegani lempilause, joka on tänä syksynä konretisoitunut useaan kertaan. Uskotaan!

Eniten edistynyt tanssilaji:

Syksyllä panostin selvästi eniten sambaan, joka vastaavasti kehittyi eniten. Minusta samba on edelleen hienoin kilpatanssilaji, joten olen todella tyytyväinen, että aloin vihdoin hahmottaa sen perustekniikan idean. Nyt tanssin aivan erilaista sambaa kuin syyskuussa, ja sen tunnistaa nimenomaan kilpasambaksi.

Vaikein tanssilaji:


Tähän on pakko sanoa tango. Siis vanha tuttu tango, jota olen kilpatanssilajeista tanssinut ehdottomasti eniten lavoilla ja jonka piti olla helpoin laji. Tanssiasento on ainut, joka tuntuu helpommalta kuin muissa vakioissa, mutta muu on sitten vaikeampaa. Askeleiden ottaminen jalan sisä- tai ulkosyrjällä tuntuu erittäin oudolta.

Ylipäätään vakiot tuntuvat kilpatanssissa paljon lattareita hankalemmilta, vaikka lavatansseissa asia oli juuri päinvastoin.

kilpatanssin alkeet tanssikurssi iisalmi



Oppimista ovat edistäneet eniten:

4 tuntia ohjattuja harjoituksia viikossa tuottaa tulosta. Samoin se, että nyt tulee harjoiteltua oikeita asioita. Esimerkiksi lavatansseissa kerryttämäni "cha cha -kilometrit" ovat lähes yhtä tyhjän kanssa, koska silloin harjoittelin kilpatanssin näkökulmasta täysin vääriä asioita ja omaksuin virheellisiä rutiineja. Nyt tiedän, mitä kannattaa harjoitella ja miten.

Yksityistunneilla harjoitellut perustekniikat auttoivat uskomattoman paljon. Varsinkin samban tekniikka vaatii aikaa ja ohjaaja saa käyttää kaikki keinonsa, jotta tällainen alkeiskilpatanssija sen tajuaa. Ilman yksityistunteja tanssisin edelleen humppasambaa, eikä hidas valssi olisi läheskään samalla tasolla kuin nyt. Yksärillä oppii noin 10 kertaa enemmän kuin ryhmätunnilla.

Tanssijana kehittyminen

Olen tanssiharrastukseni alusta lähtien lueskellut mainiosta Paritanssipäiväkirja-blogista oppimispäiväkirjoja. Tanssitietämykseni on selvästikin lisääntynyt kilpatanssin ansiosta, koska nyt alan ymmärtää, mitä  blogissa esiintyvät tanssitekniikkaselostukset tarkoittavat käytännössä.

Tämän kääntöpuoli tarkoittaa sitä, että tiedostan taas paremmin, kuinka vähän osaan itse tanssia. Teoriassa tietämystä olisi, mutta kroppa ei tottele!

Vaikka itsestä tuntuu, että kehitys on joskus miinusmerkkistä, lueskelin vastikään juttujani aivan ensimmäisistä tansseista, ja niihin peilaten olen kehittynyt näiden neljän vuoden aikana älyttömän paljon. Tanssiraporteista löytyi mm. sellainen helmi, että olin joutunut epähuomiossa tanssimaan rumbaa, vaikken vielä tiennyt sellaisen tanssilajin olemassaolostakaan...

Kehittyminen käy niin salakavalasti, että uudesta tasosta tulee aina normaalitaso. Tähän normaalitasoon tulee aina verrattua vain niitä asioita, joita ei vielä osaa. Joskus pitäisi muistella vanhoja, jolloin huomaa, että tänään osaakin paljon sellaista, mitä ei osannut vielä viime vuonna.

Istun parhaillaan junassa matkalla kotiin, ja kieltämättä näin viikon tauon jälkeen polttelee päästä takaisin harjoituksiin. Jos kehitys jatkuu ensi vuonna samaa tahtia kuin tänä syksynä, vuoden päästä saan taas ihmetellä peilikuvaani, että olenko se tosiaan minä, joka tanssii tuollaista sambaa 😁

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti