28. lokakuuta 2018

Lokakuun onnistumisia ja ongelmia

Lokakuussa on ollut useampi ryhmätunti niin, ettei muita pareja ole ollut paikalla, joten yksityisopetusta on saanut ennätyksellisen paljon. Tanssii tähtien kanssa -oppilaiden matkaa on ollut mielenkiintoista seurata, koska painin ihan samojen kilpatanssin perusteiden kanssa. On niin tuttu tilanne, ettei sambaan löydy baunssia,  paino ei ole jalan päällä, tanssiasento romahtaa...!

Samba

Sambaan olen oikeastaan aika tyytyväinen, sitä kehtaisi jo E-luokan kisoissa tanssia.  Volta on poikkeus, mutta muuten sambassa ei ole mikään kiire. Baunssi löytyy ja vatsalihaksissa näkyy jonkinlaista elämää kuviosta riippuen.

Botafogo on mennyt enemmän ja vähemmän omalla tyylillä, mutta sitä on saatu korjattua oikeaan suuntaan. Huiskussa vasemmassa jalassani on aukikierto, mutta oikeassa jostain syystä ei. Viimeisimmissä harjoituksissa en tanssinut sambaa suorana, vaan ihmeellisesti oikealle kallistuneena. Onkohan kehonhallinnassani jotain vikaa, kun en huomannut tätä itse yhtään!

Cha cha

Cha chassani on sellainen pieni ongelma, että lattarilukkoja ei ole. Joko olen tehnyt vakiolukkoja tai jalat ovat olleet jollakin muulla tavalla ristissä, mutta eivät lattarilukossa. Tätä on ihan älyttömän vaikeaa yrittää korjata viiden vuoden epämääräisten lukkojen jälkeen. Muutenkin tuntuu, että cha cha menee lattareista huonoiten.

Jive

Jive näyttää omasta mielestäni siltä, että siihen ei ole tullut muutoksia pitkään aikaan. Nopean tempon takia ei ehdi keskittyä melkein mihinkään ylimääräiseen. Jivea pitäisi malttaa harjoitella reilusti hidastettuun musiikkiin.

Rumba


Jos kaikki kilpatanssilajit ovat vaikeita, niin minulle rumba on samban lisäksi ollut erityisen vaikea lattari. Rumbaan pitäisi teoriassa saada helposti liikettä, koska siinä on niin paljon aikaa, mutta käytäntö ei todellakaan mene niin.

Parin viikon takaisissa harjoituksissa ohjaaja sanoi, että osaan askeleista sain tehtyä rumbamaisen askeleelle ponnistuksen. Peilistä huomaa jo selkeän eron entiseen lavarumbaani. Nyt se sentään muistuttaa rumbaa, eikä tönkköä tallustelua. Tähän edistykseen olen tosi tyytyväinen! Viime viikonloppuna tuntui ensimmäistä kertaa lavatansseissa, että rumba oli oikeasti rumbaa.


samba rumba cha cha tango hidas valssi foxtrot


Tango

Ehkä tangosta tulee vielä jotain. Esimerkiksi tanssiasennosta ei ole vähään aikaan tullut huomautuksia, eikä tanssi takkua niin pahasti. Uusi ongelma tosin on, että minulta ovat hävinneet kanta-askeleet kokonaan. 😕 

Yksityistunneilla on harjoiteltu tangon perusteita eli vedetty perusaskelta ympäri salia ja treenattu tanssiasentoa, askeleelle ponnistamista, askelpituuden kasvattamista jne. Takareisissä riittää vielä aktivoimista, jotta askellus olisi riittävän tangomaista.

Hidas valssi

Myös hitaassa valssissa huomio on siirtynyt välillä tanssiasennosta muualle: kolmosiskuun. Sillä pitäisi malttaa laskeutua sopivan hitaasti alas, eikä rynniä kiireellä ykköselle. Tähän erikseen keskittyessä se onnistuu peruskuvioissa, mutta koreografian vaikeammissa kohdissa huomio on ihan jossain muualla.

Yksityistunneilla on tangon ohella syvennytty myös hitaan valssin perusteisiin. Vaikeinta on yllättäen tanssiasennon säilyttäminen, mutta myös tasaisen liikkeen säilytys, ettei liike töksähdä kolmosella tai seuraavalle askeleelle ponnistaessa. 

Foxtrot

D-luokan tansseista foxtrot on selkeästi raakilein. Kunnollista koreografiaa ei vielä ole, mutta sulka- ja kolmiaskeleiden kaveriksi otettiin pienimuotoisia käännöksiä. Sain tehdä ensimmäistä kertaa kantakäännöksen! Foksimaisen askelluksen hahmottaminen tuntuu erittäin vaikealta.

Vakioiden ongelmat

Minulle on tosi vaikeaa hahmottaa rytmiä siinä mielessä, että ykkösellä saisi olla vasta kanta/päkiä maassa, ja loppuisku käytetään jalan rullaukseen. Minä haluaisin tallata koko jalan maahan heti ykkösellä. Oikeaoppisesti rytmiin tanssiminen tuntuu siltä kuin oltaisiin koko ajan jäljessä musiikista. Sen vuoksi lähden kiihdyttämään ja sitten ollaan tietysti edellä musiikista.

Kaikissa vakioissa on edelleen havaittavissa taaksepäin kaatumista (jalka ei lähde edeltä) ja takapainoisuutta. Aina se takapaino hiipii jostain, vaikka se hankaloittaa tekemistä. Mutta yhden selkeän parannuksen olen huomannut: käsivarteni eivät enää puudu vakiotanssiasennossa - olisiko peräti tanssiasento kohentunut!

Selkeä kehittymisen merkki on ollut se, kun viime aikoina lavatansseissa on huomannut, että entinen tyyli ei tunnukaan enää hyvältä. Yleensä vielä niin, että ihmettelee, miksi jonkin asian tekee vaikean kautta, kun se voisi tehdä helpomminkin. Kilpatanssista on valtavasti hyötyä lavatanssijalle, koska siellä on pakko opetella tanssien perustekniikkaa. Tekniikka helpottaa tanssia, vaikkei se kilpatanssin alkutaipaleella aina siltä tunnukaan.

27. syyskuuta 2018

Jotain uutta ja jotain vanhaa

Vakiot

Viime viikolla vakioiden tanssimisesta ei meinannut tulla mitään. Etenkin inhokkini tango oli tuskaisen vaikeaa. Tyypillinen ongelma on, että oikea käsi valahtaa aina alas, eikä kyynärpää pysy ylhäällä. Vaikka lähtöasennossa olen mieheen nähden vasemmalla puolella, tanssin lomassa onnistun hivuttautumaan keskelle. Promenadin avauksessa pääni painuu eteenpäin ja vedän miestä mukanani liian aikaisin liikkeelle...

..kunnes toissapäiväisellä tunnilla tanssiasento olikin yhtäkkiä selkeästi parempi kuin viime viikolla (ja vielä yhtään tässä välissä harjoittelematta). Kun asiat eivät vielä ole lihasmuistissa, on joskus ihan vain tunnista kiinni, milloin jokin onnistuu ja milloin ei. Tangon tanssiasentoon yritän jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, koska rytmin lisäksi kaikki lähtee siitä.

vakiotanssit tango hidas valssi foxtrot


Hitaassa valssissa korjattiin joidenkin kuvioiden suuntia, mikä lyhensi kulkemaani matkaa ja helpotti siten tanssia. Seuraavaksi tärkein asia olisi keskittyä kolmosiskuun, joka menee edelleen ohi ja ykkösellä ollaan liian aikaisin. Tanssiessa tuntuu, ettei kolmosella ehdi laskutua kunnolla, vaikka todellisuudessa aikaa olisi vaikka kuinka.

Slowfox menee nyt kuulemma E-luokan tyylillä eli periaatteessa rytmiin, muttei kuitenkaan oikeaan rytmiin. Se foksimainen, viipyilevä askellus löytyy sitten joskus, mutta slowfox ei ole nyt opeteltavien tanssilajien kärjessä.

Lattareissa korjaukset ovat olleet enemmän pienempiä: huiskussa jalkaterät auki, opening outissa lyhyempi askel sivulle, natural topissa kuljetun kehän pienentäminen, botafogossa kääntyminen menosuuntaan... Lattareiden tanssiminen tuntuu pääosin hyvältä, ja lattariharkoissa on tosi kiva käydä.


Yksityistunnit

Edellisellä yksityistunnilla käytiin jälleen kerran koko tunti samban perustekniikkaa. Vaikka samoja asioita käydään jatkuvasti läpi, aina oppii jotain uutta. Esimerkiksi nyt perustekniikkaa harjoiteltiin pitkästä aikaa huiskuun, ja vatsalihasten rutistus + alaselän pyöristäminen aukesi jotenkin uudella tavalla. 

Tyypillistä kilpatanssille on yhtäkkiä tajuta jokin uusi asia, ja hetken päästä tajuta, että tästähän on jo kaksi vuotta jauhettu, mutta en ole vain aiemmin saanut ajatuksesta kiinni!

Sambaa pitäisi nyt malttaa harjoitella todella hitaasti, jotta tekniikat saisi tanssiin mukaan. Siitä sen pitäisi vähitellen harjaantua ja myöhemmin pystyisi hallitsemaan enemmän tekniikkaa myös oikeaan tempoon tanssittuna.  Ryhnätunneilla tulee enimmäkseen tanssittua oikeisiin tempoihin, jolloin kaikki vähänkään vaativammat tekniikat saa unohtaa kokonaan.

6. syyskuuta 2018

Tanssiasento - taas kerran

Vakiot

Blogiini on viime aikoina päädytty useaan kertaan hakusanoilla 'vakiotanssiasento huono'. Hmm...  ehkä ihan aiheesta! 😄

Tällä viikolla jatkuivat vihdoin Vikkarien ryhmätunnit. Ensimmäisestä hitaasta valssista kommentti oli 'on mennyt paremminkin', mutta muutamien korjausten jälkeen saatiin taas juonesta kiinni. Viime kausi keskityttiin miehen asennon korjaamiseen, mutta nyt on selkeästi siirrytty minun kimppuuni, ennen kaikkea tanssiasentoon.

Naisen vakiotanssiasento tuntuu todella luonnottomalta, varsinkin kun on jo neljä vuotta tanssinut täysin pystyssä ja melko vastapäätä miestä. Miehen vasemmalla puolella pysyttelemisessä ja takavasemmalle taipumisessa on totuttelemista ja harjoittelemista. Tähän aiheeseen varmasti palataan monta kertaa.


tanssiasento vakiot lattarit


Promenadista lähtiessä pääni ja yläkroppani lähtee painumaan menosuuntaan, jolloin vedän miestä mukanani liian aikaisin liikkeelle. Tässä pitäisi keskittyä siihen, että vain pää kääntyy, mutta muu asento pysyy.

Tanssia on helpottanut sen tajuaminen, että suurin työ tehdään nilkoilla. Lavatanssissa olin oppinut suoristamaan polvet jopa lukkosuoriksi ja tekemään siten nousut ja laskut.

Ehkä suurin yllätys oli quickstep, josta palaute oli 'ihan hyvä'. Kevään viimeisissä harkoissa quickstepissä oli suunnilleen kaikki pielessä.

Lattarit

Yksityis-tekniikkatunneilla lattarien yhteinen tekijä tuntuu olevan lantion kierto. Harjoitellaan melkein mitä tahansa, aina törmää siihen, että lantion kierto on liian pieni / olematon. Kun lantiota yrittää oikein reilusti kiertää, keskivartalon kannatus unohtuu ja paketti hajoaa, eikä asento olekaan enää kilpatanssia.

Tämänpäiväisissä Vikkarien harkoissa tuli lattareihin sopivasti uutta - pieniä korjauksia joka lajiin. Yleisesti ottaen lattarien tanssiminen tuntuu hyvältä, kun taas vakiot ovat enemmän vääntämistä ja tanssi tuntuu hankalalta. Yritän pitää mielessä, että vakioiden harjoittelu tukee lattareita.

23. elokuuta 2018

Kesäharkat

Yksityistunteja on jatkettu edelleen viikoittain. Niillä on käyty kilpatanssin perustekniikkaa syvällisesti läpi, ja ohjaaja on varmaan kohta käyttänyt kaikki keinonsa selvittääkseen, mitä kropassa milloinkin tapahtuu ja miltä missäkin kohtaa pitäisi tuntua. 

Tätä olen juuri kaivannut - että vihdoin tietää, mitä tanssissa pitäisi oikeasti tehdä. Edelleen jaksan ihmetellä, kuinka paljon pieniä juttuja eri puolilla kroppaa pitäisi tapahtua samaan aikaan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun tunneilla on tuntenut itsensä pökkelöksi. Huomaa kyllä, ettei itsellä ole mitään aiempaa urheilutaustaa.  

kilpatanssitunti yksityistunti tanssitekniikka


Osa opeista on vielä täysin saavuttamattomissa, mutta olen ottanut tunnit siltä kannalta, että otan kaiken tiedon vastaan, ja kirjoitan sen mahdollisimman tarkasti muistiin. Kun olen tanssiurallani hieman pidemmällä, voin palata noihin "superjatko"-ohjeisiin.

Jokaisen tanssitunnin jälkeen teen muistiinpanot kaikista uusista asioista ja muistutukset tärkeistä, ehkä jo unohtuneista vanhoista jutuista. Tämä on osoittautunut hyväksi käytännöksi, koska vanhoja merkintöjä selailemalla on löytynyt sellaisia asioita, jotka ovat jo kadonneet kovalevyltä. 

Yksityistuntien lisäksi lavatansseissa on tullut aina välillä käytyä, vaihtelevalla menestyksellä ja jaksamisella. Syksyn tulo ei haittaa yhtään, koska se tietää kilpatanssin ryhmätuntien alkamista. Harjoituspäivät säilyivät ennallaan, mutta nyt molemmat tunnit ovat myöhempään illalla 19.30 - 21.  Tiedossa siis nukahtamisvaikeuksia ja väsyneitä aamuja. Tavoitteena on kehittyä vähintään yhtä paljon kuin viime kaudella - sitten tanssisin vuoden päästä taas paljon paremmin kuin tänään. Sitä kohti!

21. heinäkuuta 2018

Rentoja jännitteitä

Jäin keskiviikkona kauan odotetulle kesälomalle! Kolmenkympin helle ei ole juuri houkuttellut lavatanssimaan, mutta kilpatanssiharjoituksista ei ole luistettu.   

Tämän kesän uutuuksina on kokeiltu:

  • Telespin rumbaan (siistin näköinen ja tosi rumbamainen liike)
  • Drunken sailor jiveen (sambahuisku helposti hämää, jolloin nousut ja laskut eivät satu kohdilleen)
  • Rolling off the Arm jiveen (ei pysty vielä tekemään musiikkiin, tasapaino ei riitä) 


telespin drunken sailor jive samba rolling off the arm


Samba

Samban perusaskeltekniikka oli jo osittain päässyt unohtumaan. Sambassa on hyvä neuvo ajatella, että polvet menevät eteenpäin sen sijaan, että ajattelee joustavansa alaspäin. Alussahan sambaa harjoitellaan joustamalla reilusti alas niin, että pää pomppii. Tässä vaiheessa pään pomppimista ei pitäisi enää tapahtua.

Lantion kierrot ja kylkien venytykset ovat jollain tasolla hallussa - teoriassa. Käytännössä niitä on vielä täysin mahdotonta ottaa mukaan normaalitempoiseen sambaan. Näitä tärkeämpää olisi minusta saada näkyviin selkeä 1a2-rytmitys, nimenomaan terävä a. Nyt sambani on aika tasapaksua. Mutta toisaalta tässä on se kehä, että todella terävän a:n tekeminen vaatisi niitä venyneitä kylkiä ja reiluja lantion kiertoja.

Vakiot

Kesäharjoitukset ovat olleet aika lattaripainotteisia, mutta viimeksi muisteltiin pari tuntia vakioita. Askelpituuden kasvattaminen ja keskivartalon hallinta ovat selkeitä kehityskohteita. Polvet pitäisi muistaa pitää vähän koukussa, ei viedä lukkosuoraksi. Heikot selkälihakset muistuttavat olemassaolostaan käsivarsien nopeana puutumisena.

Jos jotain positiivistakin, niin murheenkryyni promenadin avaukseen löytyi vihdoin selvyys. Vaikka kilpatanssi on kuinka vakioitu laji, ihmisillä tuntuu olevan promenadista hiukan eri mielipiteitä. 

Tasapainoilua

Joissain lattarikuvioissa huomaa, että tasapaino horjuu ja tanssi hidastuu ylimääräisen heilumisen takia. Myös vakioissa, esim. yrittäessä pidentää askelpituutta, meno on horjuvaa. Ehkä tasapaino kehittyy tässä tanssiharjoitusten ohessa.

Toinen jatkuva ongelma on tasapainon löytäminen jännitteen ja rentouden välille. Ei saa tanssia liian rennosti eikä liian jännittyneesti. Tanssin pitää olla rennon näköistä, mutta samalla tietyissä lihaksissa tulee olla sopiva jännite. Tai sitten on vuorottelua näiden välillä.

Vakioita tanssin mielestäni liian rennosti, mutta lattareissa tulee helposti liian jännittynyt asento, kun yrittää pitää kannatusta yllä. Jos oikein liikaa yrittää, jännitys pakkautuu ihan ylävartaloon - "hissi jää ylös" - ja hyvä että pystyy hengittämäänkään.

Tämä tuntuu vaikelta, eikä todellakaan lähde luonnostaan. Jos asiaa jää liikaa miettimään, menee lukkoon eikä pysty tanssimaan ollenkaan. 

28. kesäkuuta 2018

Tanssissa kehittyminen

Juhannuksena kävin Rauhalahdessa Taikakuu-tansseissa. Tämä oli hyvä veto, sillä tanssijoita oli kohtuullinen määrä. Tanssi tuntui jopa oudon helpolta, ja tästä illasta jäi tosi hyvä mieli. Varsinkin rumbassa ja sambassa huomasi, että niiden tanssiminen ei ollut niin tahmeaa kuin aiemmin lavatansseissa. Vakiot eivät tuntuneet hassummilta, eikä selkäkään vihoitellut.

Eräs mies kysyi, olemmeko kilpatanssijoita. Hän sanoi huomanneensa sen heti, kun näki meidän tanssivan. Olisiko ehkä tanssiasento ja kannatus parantunut sen verran, että ei-tanssiharrastaja pystyy tunnistamaan minut kilpatanssijaksi? Siinähän se juuri on, kun itse ei huomaa omaa kehittymistään tanssiijana.

Paritanssipäiväkirja-blogissa on tästä aiheesta erinomainen kirjoitus "Ei enää alkeisiin, kävinhän niissä kerran jo" - Tanssioppimisen tuska ja tasoryhmät". Käykäähän tutustumassa, mikäli olette tuon missanneet. Postauksessa esitetyt kehitysvaiheet ovat niin totta!

lavatanssi kilpatanssi kehittyminen tanssijana


Taso 1 - "Nythän minä jo osaan tämän."

Alussa minulla ei ollut mitään, mihin verrata omia (lähes olemattomia) lavatanssitaitojani. Parin alkeistunnin jälkeen kuvittelin jo suunnilleen hallitsevani ko. lajin. Ei ollut mitään käsitystä, kuinka paljon elementtejä voikaan sisältyä vaikka pelkkään cha chan perusaskeleeseen.

Menin jatkokursseille aivan liian äkkiä, koska en tiedostanut yhtään, mitä osaan ja kuinka hurjan paljon olisi vielä opittavaa ihan alkeistasolla. Kunpa jatkotunneille olisi päässyt vain ohjaajien suostumuksella!

Taso 2 - " Tästä ei tule yhtään mitään!"

Viimeistään kilpatanssin alkeissa 'kuinka paljon luulen osaavani' -käyrä romahti, koska sitten yhtäkkiä tiedostin mm. ne chan chan perusaskeleen miljoona elementtiä. Tuntui, etten osaa enää mitään. Lista asioista, joita en vielä osaa, kasvaa joka tanssitunnilla, ja kehitys tuntuu pahimmillaan menevän taaksepäin. Blogissani on kevätkaudella vilahdellut vähän väliä sana 'turhauttaa', eikä aiheetta. Tietoa olisi, mutta kroppa ei halua totella!

Vaikka pakosti opin koko ajan uutta, en läheskään aina huomaa sitä. Onneksi ohjaaja on aina välillä muistuttanut, että tanssilaji X näyttää jo paljon paremmalta kuin puoli vuotta sitten ja kehitystä on todellakin tapahtunut. Itseltä häviää helposti käsitys siitä, miltä oma tanssi näytti aiemmin, ja mitä eroa nykyisessä on siihen.

Taso 3 - "Tämähän tuntuu jo paremmalta."

Mielestäni olen enimmäkseen vielä tasolla 2, mutta joissain asioissa huomaa, että tanssi on helpottunut entiseen verrattuna. Olen siis oppinut jotain! Ennen mahdottomalta tuntuneessa sambassa ei enää olekaan kiire, hitaassa valssissa loppuu tila kesken eli askelpituus on kasvanut...

Innolla odottelen sitä vaihetta, kun perusasiat automatisoituvat, eikä ihan joka askeleella tarvitse pinnistellä aivoja puhki. Mutta sieltä se tulee, salakavalasti ja huomaamatta. Muutaman vuoden päästä voin kirjoittaa tähän jatko-osan ja naureskella näille nykyisille turhautumisilleni.

14. kesäkuuta 2018

Kilpatanssin kevätkausi - Mitä opin?

Kevätkaudella ei tapahtunut yhtä suuria harppauksia kuin syksyllä, mutta kummasti sitä aina jotain tarttui päähän (vaikka samalla saattoikin unohtua vanhoja juttuja 😁).

Harjoiteltavat lajit pysyivät ennallaan: samba, cha cha, rumba, jive, hidas valssi, tango ja quickstep. Foxtrotia käytiin melko harvakseltaan, wienervalssia vain pari kertaa lyhyesti. Paso doblesta olen onneksi vielä päässyt luistamaan, ja ollaanhan tässä virallisesti vasta F-luokassa.

Katselmuksia ei seurassamme järjestetä, joten E-luokkaan nousen vasta, kun joskus lähden ensimmäistä kertaa kilpailemaan. Mutta eipä noilla luokilla ole mitään väliä, kunhan oppii tanssimaan.


kilpatanssi  e-luokka f-katselmus


Promenadin avauksessa ei ole itse asiassa suurtakaan avausta. Tärkeää on, että lantio pysyy paria päin - lantiota ei siis "avata". Miehen tekemä liike on pieni, nainen kääntyy hieman enemmän mutta silti vähän. Promenadissa on suuri houkutus räväyttää se kunnolla "auki" (lantiot vierekkäin), mutta siinä saa vain tanssiasennon hienosti hajotettua.


Oikominen vaikeuttaa tanssia

Niin oudolta kuin se kuulostaakin, kiire tanssissa on johtunut / johtuu edelleen siitä, etten ole tehnyt asioita kunnolla, vaan olen oikonut ja mukamas helpottanut tanssia. Esim. jalalle asettuminen puuttunut, sambassa vatsalihasten rutistus tekemättä, vakioissa turha kiirehtiminen ilman kunnollisia laskeutumisia...


Samban volta oli tästä hyvä esimerkki. Lyhyillä askelilla töpöttäminen tekee kiireen, mutta kun malttaa tehdä baunssin, ponnistaa kunnon mittaisia askelia sivulle ja ehkä jopa saada vähän vatsalihaksia mukaan, ehtii paljon paremmin. 

Kannatuksen tärkeys

Jos ylävartalon kannatus ei ole kunnossa, käsissä ei pysty enää pitämään kunnollista vastetta, mikä aiheuttaa ongelmia tasapainon kanssa (jos parin vaste on kunnossa). Kuviot vaikeutuvat ja tanssiessa on enemmän kiire, jos kroppa lysöttää. Ylävartalo lysyssä tanssimisessa ei ole mitään etuja, vaikka se niin mukavan helppoa olisikin.

Keskivartalosta on ollut juttua ennenkin. Jotta tanssi muistuttaisi kilpatanssia, keskivartalossa pitäisi tapahtua edes jotain.

Ei ihme, että aiemmin lavatanssien jälkeen oli aina niin poikki, kun tansseissa oikoi minkä kerkesi, eikä kropan kannatuksesta ollut tietoakaan.

Vakiotanssit ovat todella vaativia

Vakioiden raskaus jaksaa yllättää edelleen. Huippuvakiotanssijat ovat jotain superihmisiä! Tanssiasennon pitäminen vaatii tuhat ja yksi eri lihasta, parityöskentely korostuu ihan eri tavalla eikä tanssista saa yhtä helposti saumattoman näköistä kuin lattareissa. Vakioiden kanssa alkoi jo melkein hermostuttaa, hyvä että kesätauko alkoi!


Tango tuntuu edelleen vaikeimmalta lajilta. Jos foxtrot on kilpatanssin kuningaslaji, niin ei tangokaan helppoa ole. Helpointa lajia en uskalla valita, mutta mieluisinta tanssittavaa on entiseen tapaan samba, siinä haluaisin olla hyvä.

---

Korvaavia tanssivuoroja salin remontin aikana on ollut tähän mennessä kolme. Ihan outoa, kun ei yhtäkkiä olekaan säännöllisiä harjoituksia. Korvaavaksi ajanvietteeksi virittelin Xboxini 7 vuoden tauon jälkeen taas tulille ja ostin pari uutta peliä - siinä ovat tanssi ja blogi hienosti unohtuneet.  Syksyllä sitten uudella innolla vanhaan tanssiaikatauluun.

4. kesäkuuta 2018

Kohti kesälaitumia

Torstaina pidettiin Vikkareiden tämän kauden viimeiset ohjatut harjoitukset.

Viime hetken vinkit lattareihin

Samban voltassa takajalka viedään sivulle suoraksi. Samalla sivulle ponnistetaan reippaasti, jolloin kuvio etenee. Nyt voltassa on liian lyhyet askeleet ja meno näyttää töpöttämiseltä. Ja se keskivartalon rutistus mukaan...

Jivessa käsivarsia tulee rauhoittaa edelleen. Toe heel swivelissä kädet eivät saa lähteä liian sivuille, muuten vaste ei pysy ja tasapaino horjuu.

Rumban opening outissa käännökset tapahtuvat päkiän varassa, kuten olen tehnyt, mutta kantapää on maassa. Tämä sulavoittaa ja rauhoittaa liikettä. 

samba rumba jive hidas valssi quickstep


Lattareissa saatan edelleen lähteä kaatumaan taaksepäin, vaikka jalan pitäisi lähteä edeltä. Vakioissa on ihan samaa vikaa, mutta myös eteenpäin mentäessä tulee välillä hassuja asentoja, kun jalkani lähtee eteenpäin mutta ylävartalo kallistuu taakse. Tällainen kaatumisefekti ei oikein sovi elegantteihin vakiotansseihin.

Jos en keskity, quickstep on takapainoista, ja silloin yhteistanssi parin kanssa ei suju. Quickstepissä alaselkäni on vieläkin notkommalla kuin hitaassa valssissa.

Hidas valssi sujuu vakioista parhaiten, mutta koreografia on melko vaikea. Ongelmakohtia ponnahtelee esille vähän väliä. Viimeisimpänä ongelmana kehräkäännöksen jälkeen tapahtui säännöllisesti törmäys parin kanssa. Selvisi, että suunta kehrän kolmosella olikin hieman väärä. Seuraava ongelma on, kuinka korjata lihasmuistiin jo opittu väärä suunta!

Harjoitukset kesällä

Harjoitussali on ainakin kesäkuun ajan remontissa, mutta korvaavaksi tilaksi on saatu Iisalmen Nuorisotalo. Yksityistunteja on tarkoitus jatkaa myös kesällä sen mukaan miten vuoroja on tarjolla (melko harvoin).

Minun oli alun perin tarkoitus pitää kesälomani kesäkuun alusta lähtien, mutta onneksi loma siirtyikin myöhemmälle. Ehkä säät suosivat paremmin, ja salin remonttikin voisi ehtiä valmistua, jotta lomapäiviä pääsisi viettämään myös tanssisalilla. 

Kyllikinrannan avajaiset

Eilen ehdin pyörähtää Kyllikinrannan avajaisissa. Lavatanssin kultakausi taitaa olla minun osaltani ohi, ei se vain enää säväyttänyt kuten aiemmin. Kaikki alkaa olla liian tuttua ja samaa. (No, ihan kuin kilpatanssissa ei olisi aina samoja lajeja, kuvioita, tekniikoita, kappaleita jne.)

Alaselkäni jumahti tansseissa totaalisesti - nyt alkaa vähän huolestuttaa, jos selkä ei kestä edes tavallista lavatanssimista! Tanssiasennoille täytyy oikeasti tehdä jotain ja äkkiä, ettei tanssiminen lopu kohta kokonaan. Kesän projektina on siis tanssiasento ja lavatansseja kohtuudella, mutta myös lomailua ilman tanssimista - tanssitauko on monesti tehnyt hyvää kehittymisen kannalta.

14. toukokuuta 2018

Rumban tekniikkaa

Yksityistunneilla rumba on jäänyt vähemmälle. Toissa sunnuntaina harjoiteltiin kokonainen tunti pelkkää rumban perusaskelta ja siinä samassa tietenkin tanssiasentoa.    

Rumbaharjoituksissa selkeästi useimmin kuultu käsky on suoristaa polvet. Samban jälkeen tuntuu, että rumbassa ei saa keskivartaloon liikettä ollenkaan, koska suorin polvin se ei käy läheskään yhtä helposti kuin polvia koukistamalla. Silti liikettä oli riittävästi, koska ohjaajan mukaan nyt vatsalihasten rutistusta oli jopa liikaa (!).

Perusaskeleessa jalkojen aukikierrot ovat olleet minulla aika sekalaisia: jossain kohtaa liikaa ja jossain liian vähän. Siirryttäessä iskulta 3->4, olen jättänyt perässä tulevan jalan miten sattuu. Sen pitäisi olla hetken aikaa vaakasuorassa ja vasta sitten kääntyä, kun jalka lähtee polvi edellä siirtymään kakkosiskulle. 

Jalka pitää käyttää selvästi tukijalan vieressä ja polvi lähellä toista polvea, etenkin naisen, joka koristelee tanssia. Miehille sallitaan pienen pieni oikominen. Perusaskeleen etu- ja taka-askelia (2. isku) olen lähtenyt ottamaan liian aikaisin. Pitäisi jäädä odottamaan noin 1,5 iskun kohdille, ennen kuin jalka lähtee liikkeelle. Etuaskeleessa takajalan pitäisi koukistua, mutta tämäkin oli unohtunut.

Lantion kasi jäi vajavaiseksi, mutta tekniikkaa sai mukaan perusaskeleeseen hitaasti tehtynä. Musiikkiin tanssittuna suurin osa tekniikasta hävisi johonkin. Kummasti ennen niin hitaalta tuntunut rumba olikin aivan liian nopeatempoista.  

rumban tekniikka cha cha jive


Helatorstain lattariharjoituksiin ei tullut muita pareja, joten saimme pitkästä aikaa yksityisopetusta.

Ohjaajan mukaan tämän kauden aikana on tapahtunut paljon kehitystä. Palaute kuulosti todella positiiviselta - ei ole ihan hukkaan mennyt harjoittelu, vaikka siltä on monesti tuntunut.

Samban osalta E-luokan kilpalattioilta löytyy kuulemma huonompiakin pareja. Sambasta on hävinnyt voltaa lukuun ottamatta kiireen tunne, mikä näkyy myös ulospäin. Kiire johtui mm. vääristä painopisteistä ja siitä, etteivät vatsalihakset rutistuneet.

Jive on rauhoittunut ja näyttää nykyään paljon paremmalta kuin syksyllä. Cha chahan on löytynyt ylävartalon kannattelua ja vaste on vihdoin riittävä.

9. toukokuuta 2018

Koukkupolvisambaa

Mitä kuuluu kilpatanssille? Vakiotanssit tuntuvat junnaavan paikallaan.  Edistyminen on hidasta, ja usein turhauttaa. Pelkkä tanssiasento - saatikka sen kannattelu - on megalomaanisen vaikea verrattuna lattareihin. Käsivarret romahtavat, lantio kääntyy väärään suuntaan, tangon terävyys on hukassa... 

Lattareita pystyy tanssimaan ihan eri tavalla, vaikka tekemistä niissäkin riittää. Seuraavassa tiivistettynä viime viikkojen havaintoja ja ohjeita:

Samba

- Pahimmillaan jalat eivät suoristu muuta kuin huiskuissa, jolloin tulee humppasambavaikutelma. Tämä on ehkä tämän hetken ykkösjuttu, joka tulisi korjata.

- Muuten samban kanssa mennään kuten ennenkin: sambamaisuutta löytyy, baunssi löytyy yleensä, mutta yleisilme on kyllä aika jäykän näköistä. Jos miettii E-luokkaa, siihen nähden samba on minusta ihan ok. 

- Travelling volta häiritsee, koska keskittymisen herpaantuessa se on enemmän laukkaamista kuin tanssimista. Huonosti tehty travelling volta on karmean näköistä, mutta jos parempaa ei lähde, niin ei voi mitään. Täytyy vain katsoa peilistä pois päin...

samba rumba cha cha jive lattarit



Cha cha

- Jalalle asettuminen puuttuu, jolloin seuraava askel lähtee liian hätäisesti. Rumbassa vastaavaa vikaa.
- Takalukoissa saatan lähteä kaatumaan taaksepäin, vaikka jalan pitäisi mennä edeltä. Tuttu ongelma muista tanssilajeista.

-Hip twististä puuttuu hip twist... Olen lähtenyt oikomaan ja ensimmäinen askel on ok, mutta sen jälkeen ei ole hip twististä tietoakaan. Oho!
- Yleisesti ottaen cha cha ei minun mielestäni näytä peilistä ollenkaan pahalta!

Jive

- Pääni nuokkuu liian edessä, en ymmärrä mikä tässä mättää jatkuvasti
- Rock-askeleella pitäisi olla todella reilu vartalon kierto - nyt ei kierry lähes ollenkaan
- Kädet pitää saada rauhoitettua, nyt liikaa ylimääräistä liikettä
- Kun miettii, miten monia eri jive-tyylejä E-luokassa näkee, siihen nähden olen jopa tyytyväinen omaan jiveeni


Rumba

- Rumbassa on hyvin samantyylisiä ongelmia kuin cha chassa, kuten jalalle asettuminen
- Lantion kasia ei ole vielä ollenkaan, jolloin tanssi ei voi näyttää kovin erikoiselta
- Rumban vaikeus tulee ehkä siitä, että sitä on harjoiteltu D-luokan lattareista selkeästi vähiten. Viime sunnuntaina käytettiin kokonainen yksityistunti pelkkään rumban perusaskeleeseen, mutta tästä lisää seuraavassa postauksessa.

---

Harjoitellut tanssilajit ovat jo aivan eri näköisiä kuin ennen kilpatanssitunteja. Paljon informaatiota on tarttunut matkaan, ja huomaan, että osa siitä on jo automatisoitunut. Keskivartalon toiminta lattareissa hahmottuu koko ajan paremmin, eikä tanssiasennon etsimisessä ole enää yhtä suuria vaikeuksia. Jopa ensimmäisillä kilpatanssitunneillani ihmettelemä lause "sormenpäiden jäntevyys lähtee selästä" tuntuu yhtäkkiä ihan luonnolliselta. 

28. huhtikuuta 2018

Testissä Bailatino

Työkaverin suosituksesta kävin kuluneella viikolla testaamassa bailatinoa Tiinan Treenipalveluissa. En ole käynyt kyseisellä salilla aiemmin, koska minuahan ei tunnetusti saa lähellekään kuntosalia. Bailatinon takia tein nyt poikkeuksen. Tilat ovat siistit ja pukuhuoneessa on lukolliset kaapit samaan tyyliin kuin uimahallissa. Tunti maksoi 8e, tai 10 kerran kortilla 7e/h.

bailatino iisalmi tiinan treenipalvelut


Ymmärrän hyvin bailatinon suosion. Siellä saa ottaa kanta-askelia ja muutenkin mennä miten itse tykkää. Reggeaton vaikutti hölmöltä, mutta kilpalattareita oli vaihtelun vuoksi kiva käydä tanssimassa vähän rennommalla otteella. Vetäjä oli innostava ja sai porukan hyvin mukaan.

Koreografioissa oli joitain osioita suoraan kilpatanssista, mutta tyyli oli vapaa. Ohjaajalla on kilpatanssitausta, ja muita tanssijoita katsellessa näki, että tekniikkaa on jossain määrin käyty läpi. Tekniikka ei kuitenkaan ole pääosassa.

Joissain lajeissa oli pitkiäkin koreografioita, ja näin loppukaudesta mukaan hypänneenä oli pieniä muistamisvaikeuksia. Tiedättekö tunteen, kun menee ryhmäliikuntatunnilla eri suuntaan kuin muut? Alkukaudesta tahti on paljon rauhallisempi ja lajeja/koregrafioita käydään hitaasti läpi. Koreografioiden muistaminen on minun heikko alueeni, joten bailatinossa tulee hyvää harjoitusta siihen.

Vaatetukseksi käy ihan perus urheiluvaatteet. Enemmistöllä oli jonkinlaiset tanssilenkkarit tai -tossut, mutta minä suosin korollisia harjoituskenkiä, kun kerran lattareita tanssitaan. Pieni naamapyyhe ei ole tunnilla pahitteeksi, vaikka salin nurkassa onkin iso tuuletin.

Ajattelin jatkaa bailatinossa käymistä edes parina kertana kuussa ihan kuntoilun vuoksi. Samalla pystyy tietysti treenaamaan kilpatanssitekniikkaa. Muu kuntoliikunta ei edelleenkään nappaa, joten tällainen tanssillinen tunti on ainut keino saada itsensä liikkeelle kilpatanssiharjoitusten ohella. Myös "oma" seurani Ulmala tarjoaa bailatino-tunteja, joita meinasin käydä kokeilemassa jossain vaiheessa. 

15. huhtikuuta 2018

Hyvää bilemusaa

Tiistaisin menen harkkoihin suoraan töistä, ja ehdin evästää rauhassa ennen tunnin alkua. Samoihin aikoihin aulassa on balettituntia odottavia tyttöjä. Kun eräänä päivänä salissa lähti soimaan paso doble,  tytöt huudahtivat: "hyvää bilemusaa!"  

Täällä ollaan siis edelleen, vaikkei postauksia ole vähään aikaan kuulunut! Harjoituksia on ollut normaaliin tapaan kolmesti viikossa.

rumba samba hidas valssi askelpituus tanssiasento


Hitaassa valssissa on tapahtunut selkästi havaittava edistys, sillä ensimmäistä kertaa tila loppui nurkissa kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että askelpituus on kasvanut eli jotain on tehty oikein. Ohjaajan mukaan askelpituudessa on silti vielä 20 cm kasvattamisen varaa. Pitkillä askelilla valssi näyttää paljon kauniimmalta, mutta aluksi on lähdettävä liikkeelle miniaskeltöpöttelystä. Tanssitekniikan parantuessa askelia pystyy pidentämään.

Lattareissa olen jostain syystä alkanut tehdä vakiolukkoja lattarilukkojen sijaan (tai ehkä olen aina tehnyt vakiolukkoja). Rumbassa olen "hypännyt" suoraan neloselle, jolloin tanssista puuttuu kohta, jossa paino on molemmilla jaloilla. Spiral horjuu edelleen ja harjoittelu jatkuu...

Torstain lattaritunnilla selkeytyi, kuinka spin/kädenalitus kannattaa tehdä. Jos naisen kädessä on riittävä paine, miehen ei tarvitse tehdä juuri mitään. Vain viedä käsi ihan vähän taakse ja sitten ihan vähän eteen. Myös minusta tuntui, että juuri mitään ei tarvinnut tehdä, ja silti pyörähdin tosi helpon tuntuisesti ympäri. Tämä oli ihan huippujuttu! Jatkuvasti huomaa, kuinka on tehnyt turhaan ylimäääräistä työtä.

Yksityistunnilla jätettiin vakiot hautumaan ja jatkettiin taas lattareiden pariin. Tanssiasento löytyi paljon helpommin kuin syksyllä, mutta käsivarsien kannattelussa ja suuntaamisissa on edelleen ongelmaa. Kilpatanssiasento koostuu todella monesta pienestä palasesta. Kroppaa pitää venyttää ja kiertää tietyistä kohdista tiettyihin suuntiin.

Lattariasennon yksi osa-alue on hyökkäävä vaikutelma, ja tätä harjoiteltiin mallilla 'Kuka on Suomen paras ekonomi!' Verrattuna vuoden takaiseen pökkelöintiin, nyt saan ihan itse itseni lattarimaiseen asentoon. Edistyksellistä oli, että lähdettyäni tanssimaan huiskuja, sain jopa pidettyä tämän tanssiasennon. Vaikka joskus turhauttaa, siinä se tanssi paranee pienin askelin.

31. maaliskuuta 2018

Tanssiasennon parantelua

Viime lauantaina olin taas pidemmän tauon jälkeen Alapitkän tansseissaPari tuntia mietin, mikä ihme on nyt vialla. Karjalanpiirakkatauolla tajusin: tanssilattia oli normaali - ei enää liukastelua henkensä edestä. Aiemmin minulle sanottiin, että lattiassa ei käytetä mitään liukastetta, mutta siitä huolimatta kengät olivat aina tanssien jälkeen valkoisen pölyn peitossa. Nyt kotiin sai palata mustien kenkien kanssa. Loistava uudistus, kunpa tämä linja pysyisi jatkossa.

Lavoilla en yritä vetää kilpatanssia, mutta entistä, laiskaa lavatanssiasentoani pyrin parantamaan. Sambassa huomasin, että lähdin täysin automaatilla tanssimaan koreografiaa. Samba on ainut tanssilaji, jota en ole ikinä tanssinut ns. vapaasti. Eräällä naisella huomasin lavatansseihin poikkeuksellisen hyvän sambatekniikan, siinä oli keskivartalo kunnossa! 


alapitkä tanssit slowfox rumba


Yksityistunneilla on pari viime kertaa keskitytty slowfoxiin. Siinäkin olen nousujen aikana noussut turhaan liian korkealle. Vaikka päkiälle noustaan reilusti, polvi jää koukkuun, jolloin pää ei nouse kuin vain vähän ylemmäs. Sain tarkennuksia naisen askeleeseen, ja sen lisäksi tuli kerrattua miehen kolmi- ja sulka-askel. Nimestään huolimatta slowfoxin tanssiminen ei tunnu millään tavalla hitaalta, siinä on suorastaan kiire. 

Jokaisella yksityistunnilla käsitellään jollain tasolla tanssiasentoa, ja taas palattiin tuttuun aiheeseen 'käsien jäntevyys lähtee selästä'. Vaikka tästä on ollut puhetta jo reilun vuoden, vasta nyt oli sen aika mennä perille. Ensimmäisillä kilpatanssitunneilla ajatus tuntui utopistiselta, mutta sieltä se on vähitellen alkanut valjeta, kiitos kärsivällisen ohjaajan.

Selkeiden havainnollistuksien jälkeen kun tätä kokeili parin kanssa, tanssi tuntui aivan erilaiselta ja seuraaminen oli tuplasti helpompaa. Ja jos käsiä vain kannattelee, ne väsyvät nopeasti. Kun kannattelu lähtee selästä asti, kädet vain ovat siinä. Tämän selkähomman hahmottaminen oli tähänastisen kevätkauden ykkösjuttu, jota yritän jatkossa soveltaa kaikkiin tansseihin.

Myös Vikkareiden harjoituksissa tuli hyviä ohjeita. Rumbassa huomasin, että olen tehnyt Opening outit ihan väärin: puolivälissä olen pysähtynyt miestä vastapäätä, vaikka liike suuntautuukin koko ajan miehen edestä. Sivuilla tehdään (vähintään) 180 asteen käännös ja taas suunnistetaan suoraan miehen ohi. 

Spiral + Rope spin -yhdistelmä on kuin Fan + Hockey stick: korjattavaa löytyy loputtomasti ja muistettavaa on paljon. Vaikka spiral on "vain" pyörähdys ympäri, ei se olekaan niin yksinkertainen tehdä keskelle tanssia. Jos teen spiralin yksin, sen lopussa olen lähes aina kaatumassa taaksepäin.

Huomenna olisi tarkoitus mennä vaihteeksi yksin harjoittelemaan, sillä uutta asiaa on tullut viime aikoina niin paljon, että niitä olisi hyvä mietiskellä välillä ihan rauhassa itsekseen. On se kilpatanssi vaan mielenkiintoinen laji!

23. maaliskuuta 2018

Tasapaksua rumbaa ja humalaisen tangoa

Pikkujoulutanssit? Ei, vaan edelleen ollaan kilpatanssin parissa! Negatiivissävytteisestä otsikosta huolimatta kuluneeseen harjoitusviikkoon sisältyi paljon edistystä - jos ei vielä tanssissa niin ymmärryksessä. Viimeaikaiset harjoitukset ovat tuntuneet tavallista tönkömmiltä, mutta nyt alkaa taas usko tanssiin palautua.

Yksityistuntien vetäjä on reilun vuoden yrittänyt tahkota, kuinka kylkien tulee venyä lattareissa ja miten rintakehä liikkuu suhteessa lantioon. Nyt tajusin tämän käytännössä! Asia on sisänsä looginen, mutta laittoi alkeissambaajan aivot solmuun. Kylkeni eivät paljon veny normaalissa tanssissa, mutta idea tuli selväksi. Siitäpä sitä voi alkaa lähteä työstämään.

rumba tango cha cha samba


Yksityistunnilla jatkettiin edelleen tangon parissa. Nyt keskityttiin tanssiasennon pitämiseen ja askeleelle ponnistamiseen sekä tangomaisen terävään askellukseen. Etuaskeleet sujuivat viime viikkoa paremmin, mutta taka-askeleet ovat selkeästi vaikeampia. Yksi suurimmista ongelma on tasapainon hallinta.

Kun yritän keskittyä kaikkeen mahdolliseen yhtä aikaa, lähden helposti kaatumaan taakse selkä edellä, jolloin näyttää aivan humalaiselta, joka on menettämässä tasapainonsa. Tällöin tanssi on kaikkea muuta kuin tangon näköistä! Toinen yleinen virhe kaikissa vakioissa on lähteä taka-askeleella takapuoli edellä, mikä on myös ruman näköistä.

Lopuksi harjoittelimme vasenta käännöstä, ja nyt ymmärsin, miksi Vikkarien ohjaaja käski naista viemään kuvion keskivaiheilla. Yksityistunnilla asiaa lähestyttiin hieman eri tavalla, mutta pyrkimys on  ilmeisestikin samaan lopputulokseen eli jatkuvaan liikkeeseen ja pieneen viivytykseen.

Tanssiasentojen hakeminen on selkeästi nopeutunut vuoden takaisesta. Enää ei tarvitse vääntyillä ja ihmetellä kymmentä minuuttia, ennen kuin tarkka tanssiasento on kasassa.


Vikkarien harjoitukset

Rumbassa tuli ihan uutta tietoa. Nyt se on tasapaksua, koska etu- ja taka-askeleet ovat yhtä pitkiä. Etuaskeleen pitäisi ollakin tosi lyhyt ja taka-askeleen reilu. En ole osannut ajatella tätä aiemmin. 

Cha chassa seuraava suurin ongelma on askeltekniikka, sillä ponnistus askeleelle puuttuu. Nyt se on laiskan näköistä. Ohjaaja kehui taka-askeltani hyväksi, mutta etuaskeleella polvi jää koukkuun. En ole millään tavalla keskittynyt taka-askeleisiin, joten en osaa sanoa, mistä muutos parempaan on peräisin. Ohjaaja epäili miehen viennin parantumista.

Fan + hockey stick -yhdistelmästä löytyy jatkuvasti korjattavaa. Joissain kohdin on olevinaan kiire, minkä vuoksi lähden oikomaan enkä esim. vie painoa riittävästi takajalalle. Oikeasti tuo oikominen onkin kiireen aiheuttaja. Sama tuntuu pätevän sambassa.

Sambassa ikuisuusongelma on traveling volta. Joka kerta on itsellekin yllätys, mitä siitä tulee. Eipähän ainakaan ole tasapaksua!

14. maaliskuuta 2018

Voihan notkoselkä!

Kuluneiden parin viikon aikana harjoituksissa on vuoroin takunnut ja sujunut. Uusien vakiokenkien testaus loppui lyhyeen, kun sain pari viikkoa sitten kantapäihin niin hienot rakot, että niiden parantuminen kesti ja kesti. Seuraavien vakiokenkien kanssa otan siis rakkolaastarit käyttöön jo kenkien ensimmäisellä käyttökerralla.

Cha cha on alkanut yllättäen tuntua enemmän cha chamaiselta, ja ohjaaja sanoi sen olevan hyvä E-luokkaan (!). On tullut selväksi, että jos jokin kuvio tulee opetella todella hyvin niin fan(+hockey stick). Noinkin pienessä kuviossa on paljon muistettavaa, mutta minulle vaikeinta missä tahansa tanssissa on suuntien hahmottaminen. Kilpatanssissa on aina tarkkaa, mihin suuntaan mitäkin lähdetään tekemään.

cha cha fan hockey stick


Yksityistunnilla tajusin, että vakioissa päkiöille nousu ei tarkoita korkealle nousua, eikä varsinkaan lukkopolvia. Olen jotenkin ollut käsityksessä, että esim. hitaassa valssissa tulee nousta ihan reilusti päkiöille, mutta polvet saavatkin olla melko koukussa. 

Treenasimme myös pitkästä aikaa kilpatangon tekniikkaa, mikä aiheutti hirveää kompurointia ihan perusaskeleessa. Tekemistä vaikeuttaa taas kerran se, ettei alaselkäni pysy suorassa. Toisaalta tangokoreografia tuntuu sujuvan paremmin kuin syksyllä.

Muuta esiin tullutta:
  • Samban vasen käännös muuttui lavatanssimaiseksi: baunssi puuttui ja askeleet olivat liian pitkiä 
  • Tangon vasemmasta käännöksestä selvisi, että puolivälissä nainen vie hetkellisesti miestä. Olen vain jäänyt odottelemaan miehen vientiä, koska en ole tiennyt, että naisen tehtävä voisi olla viedä. 
  • Jivessa olen kadottanut vasteen - tärkeää löytää takaisin
  • Promenadin avaus ei ole erityisen suuri! Alkuun (ja vähän pidempäänkin...) tekee helposti reilun avauksen, jolloin tanssiasento hajoaa.   
  • Lattareissa olen nyt useiden muistutusten jälkeen erikseen keskittynyt vapaan käden kannattelemiseen, mikä onnistuu, mutta tuntuu aivan naurettavalta.

Hitaassa valssissa olen ilmeisesti edistynyt sen verran, että Vikkarienkin tunnilla ohjaaja kehotti keskittymään siihen, että alaselkä pysyisi suorana. Ei huvittaisi yhtään miettiä alaselkää, koska notkoselän takia saan rutistaa vatsalihaksia oikein kunnolla, jotta saan selän pysymään suorana. Jos ja kun tämä joskus onnistuu, ylävartaloani voidaan alkaa kallistaa lisää. Ehkä hiukan pelottaa, että tulen jossain vaiheessa rikkomaan selkäni vakioissa, sillä se käy notkoselän kanssa helposti. 

1. maaliskuuta 2018

Vakiotanssikengät


Sain syksyllä valmistujaislahjaksi Tanssipuodin lahjakortin, jonka päätin käyttää vakiokenkien ostoon, koska se olisi ollut joka tapauksessa edessä.

Aloittelevana vakiotanssijana on suuri vaara kolauttaa varpaansa parin jalkoihin, ja olen myös itse onnistunut astumaan omille varpailleni. Avokasmallisilla vakiokengillä olo on hitusen turvallisempi kuin lattarisandaaleilla.

supadance 1012 vakiotanssikengät


Tanssipuodissa oli valikoimassa vain kolmea erilaista vakiokenkämallia, mutta ne riittivät minulle. Päädyin valitsemaan Supadance 1012 -kengät. Ne ovat googletuksen perusteella yksi suosituimmista kilpatanssikengistä. Olin lammas ja valitsin itselleni samanlaiset.

Värivaihtoehtoina oli valkoinen ja kilpatanssikengille tyypillinen ihonväri. Valkoiset vakiokengät näyttävät minusta aivan hääkengiltä, joten värivalintaa ei tarvinnut miettiä hetkeäkään.

tanssipuoti lahjakortti vakiotanssikengät vakiokengät


Myyntikuvissa kenkä näytti todella huteralta. Myös nykyisiä lattarikenkiä (5 cm) korkeammat korot (6,35 cm) epäilyttivät. Käytännössä eroa ei huomannut ollenkaan.

Vakiokenkiä ostaessani minulle selvisi, että korkosuojia on sekä kumisia että haljasnahkapohjaisia. Lattarikenkieni korkosuojat ovat kumiset, joten vakiokenkiin ostin kokeilun vuoksi haljasnahkapohjaiset.

vakiokengät vakiotanssikengät supadance


Ei pöllömpi ostos, vaikka pidänkin enemmän lattarikengistä. Näiden kenkien paras ominaisuus on pikalukko: remmi vain sujautetaan hakasen väliin. Enää ei tarvitse ähertää remmin kiinnityksen kanssa - superkätevää!

tanssikengät tanssipuoti kilpatanssikengät


23. helmikuuta 2018

Wienervalssin alkeita ja spiraleja

Viime aikoina harjoituksissa on tullut palasia vähän sieltä täältä. (Lähes) uutena tanssilajina kokeiltiin wienervalssia, kun ohjaaja meni viime viikolla sanomaan, että sen harjoittelun voi aloittaa ihan tavallisesta lavavalssista, jota lähdetään muokkaamaan. Tämän mainospuheen innoittamana pitihän sitä kokeilla, ja edellinen vakiotunti meni kokonaisuudessaan wienervalssin harjoitteluun. 

Ensimmäisenä lavavalssista poistettiin nousut ja laskut. Sitten kävimme läpi askelia tarkemmin, ja myötäpäivään pyörimisestä poistettiin ristiaskel, jonka olen lavavalssissa tehnyt. Vastapäivään ristiaskel on ok. Myös pyörimissuunnat tarkistettiin - ei olekaan ihan sama, milloin pyöritään vasta- ja milloin myötäpäivään. Wienervalssi on paljon raskaampi tanssittava kuin lavavalssi.   

wienervalssi hidas valssi


Hidas valssi

Lantion asentoon on nyt oikeasti alettava keskittyä ja korjata sitä, sillä muuten jatkossa mikään ei enää onnistu. Toinen suurempi ongelma hitaassa valssissa on kolmosisku - siinä tulee kiirehdittyä liikaa, eikä kolmonen ole kunnollinen kolmonen. Se menee vain ohi.

Yksityistunnilla treenattiin tarkempaa hitaan valssin tekniikkaa. Olen aina ollut siinä käsityksessä, että lattaritekniikkaa on se vaikein asia, mutta käytännön kokemuksen perusteella alkaa tuntua, että vakiotekniikka onkin vielä vaikeampaa. Koko valssista ei tullut taas mitään.

Lattarioppeja

Eilisellä lattaritunnilla keskityin erityisesti käsien kannatteluun. Tästähän on huomautettu jo pitkin syksyä, mutta jotenkin se on jäänyt muiden asioiden alle. Koska lavoilla on tottunut tanssimaan pienesti ja hillityin käsin, tuntuu luonnottomalta yhtäkkiä levitellä käsivarsiaan joka puolelle. Oli hauska huomata, että kun päähuomio oli käsien viemisessä sivuille, kuviot olivat saman tien sekaisin. 

Sambasta ohjaajan kommentti oli: "ei pahoja virheitä". Cha cha tuntuu tosi jäykältä, en tiedä mikä siinä on. Keskivartalo ei vain löydy tekemiseen mukaan, ja muutenkin tekeminen näyttää liian laiskalta.

Rumban Rope spiniin otettiin mukaan spiral eli nainen laittaa jalat ristiin ja pyörähtää täyden kierroksen. Spiralia tullaan myöhemmin tarvitsemaan paljon. Miehellä on (tässäkin) kriittinen rooli: jos käsi jää spiralin jälkeen yhtään liian taakse, nainen meinaa kaatua/kaatuu taaksepäin. Sama ongelma on havaittu aiemmin samban botafogojen kanssa. Spiral on tosi rumbamainen, ja sitä voisi alkaa viljellä nyt enemmänkin ja kokeilla yhdistää myös muihin kuvioihin.

22. helmikuuta 2018

Kilpatanssin harjoituskengät

Minulla on tanssikenkiä kohta enemmän kuin tavallisia! Olen jo monta kertaa ostanut "viimeiset tanssikengät pitkään aikaan - näillä pärjää nyt monta vuotta". Juu, ei ole pärjännyt. Lajinvaihdon seurauksena ostoslistalle tuli vähintään lattari- ja vakiokengät. Nyt lisänä ostin vielä miesten lattarikenkiä muistuttavat harjoituskengät.

portdance pd701 kilpatanssin harjoituskengät
Portdance PD701









Käyttömukavuus on täysi kymppi - kengät ovat tosi pehmoiset jalassa. Olenkin muutaman viime viikon tanssinut näillä kengillä ihan vain laiskuuttani. Samalla "oikeat" kengät säästyvät ehkä-tuleviin-kisoihin. 

Lattareissa kaipaisi korkeampaa korkoa, mutta vakioissa tanssini ei ole niin vakaata, joten näiden matala ja leveä korko tuntuu todella sopivalta. Kilpatanssissa ei muita pohjamateriaaleja tunneta, eli näissäkin on haljasnahkapohjat.

Ainut miinus on, että pidemmissä harjoituksissa nämä saattavat alkaa tuntua tukalalta, kun on tottunut avonaisiin, sandaalimallisiin lattarikenkiin.

portdance tanssikengät kilpatanssiin

Kilpatanssissa kimallusta ei voi olla liikaa - siksi jopa harjoituskengät on koristeltu glitterillä 😎

kilpatanssikengät harjoituskengät portdance pd701


Olen varmaan suositellut kaikkia testaamiani tanssikenkiä (paitsi paksupohjaisista Bleyereistä mielipiteeni on muuttunut, ne eivät enää tunnu hyviltä!), ja niin suosittelen näitäkin. Lavatansseihin en edelleenkään lähtisi korkokengissä, mutta lavalattarien harjoituksiin nämä olisivat erittäin käypäiset, korko nimittäin auttaa tanssimista.

8. helmikuuta 2018

Kaikki perusvirheet hallussa

"Te teette kaikki perusvirheet, jotka kaikki muutkin tekee." Turhauttavaa vai lohduttavaa? Riippuu tunnista. Välillä miettii, eikö joku asia voisi mennä vaikka vahingossa kerrasta oikein. Mutta ei varmasti mene. Aina ensin tulee se perusvirhe, jota sitten työstetään viikkotolkulla.

Nyt huomaa, että uutta asiaa tulee siihen tahtiin, että perusvirheet saattavat jopa hiipiä takaisin. Esim. tangossa aloin jossain vaiheessa ottaa eteen astuessani päkiäaskelia, koska keskityin niin hirveästi johonkin uuteen juttuun. Enkä edes huomannut virhettä ennen kuin ohjaaja siitä mainitsi.


jive hidas valssi tanssitunti


Mitä olen oppinut tällä viikolla perusvirheiden lisäksi:
 

  • Googletellessa huomasin, että Merengue action ei olekaan jive-kuvion nimi. Alkuosa on Jive walks ja loppuosa twistaustyylistä. Olen vain oppinut tuntemaan tuon yhdistelmän merengue actionina.
  • Ohjaaja havainnollisti, kuin em. kuvion purku tapahtuu. Oli todella oudon tuntuista, kun pyörähdin viimeisten chasseiden jälkeisen kädenalituksen melkein itsestään. Ohjaajalla on ihme kikkoja takataskussaan - näyttää, ettei hän tee juuri minkäänlaista vientiä, mutta silti vienti tuntuu naiselle todella selkeänä ja voimakkaana.
  • American spinissä tulisi pyrkiä pyörähtämään täysi kierros. Jostain syystä jätän tämän aina vajaaksi, vaikka luultavasti pääsisin kokonaan ympäri.
  • E-luokassa käännökset lattareissa tapahtuvat aina yhden jalan varassa. Minulla on ongelmana yhtäaikainen eteneminen ja kääntyminen / kääntyminen paino molemmilla jaloilla, jolloin lopputulos näyttää laiskalta.


Yksityistunti: Jive osa 3

  • Kun tanssin etupainoisesti, myös pääni nuokahtaa eteen -> ei näin, vaan pää taakse ja leuka ylös reilusti!
  • "Pomppujivessa" edes rock-askeleella ei saa keinua eli askellus muistuttaa sotilastyyliä 
  • Potkuissa polvet jatkoivat naksumistaan, mutta ilmeisesti se ei ole vaarallista, jos polviin ei satu...
  • Potkuihin yritettiin saada mukaan tasainen baunssi, joka oli jokseenkin kankean oloista. Oikeaan tempoon potkimisesta voi vielä vain haaveilla.

Tiistain vakiot - yksityistunti


Myös Vikkareiden harjoituksissa tuli puhetta pään painumisesta eteenpäin, mitä tulisi välttää kaikessa. Kotimatkalla autoa ajaessanikin huomasin pääni painuvan eteen. Arvasin myös etukäteen, missä asennossa pääni tuli olemaan seuraavana päivänä päätetyötä tehdessä! Nyt asiaan osaa kiinnittää huomiota, ja olenkin useasti päivän mittaan korjannut eteen valahtanutta päätä taaksepäin. 

Quickstepiin rakennettiin helppo koreografia, jolla pääsee sopivasti kiertämään salia ympäri. 

Tangossa on joitakin ajoitusongelmia, mutta tanssiasento on kuulemma tässä vaiheessa riittävä. 


Hidas valssi pääsi yllättämään

Tanssivihkoni sivut täyttyvät vauhdilla muistiinpanoista, ja asiaa tulee hurjasti. Mutta jos kaikki muutkin ovat selättäneet ne kaikki perusvirheet, niin kyllä minäkin. Eilen tuli ihan puskista jo iso askel eteenpäin: ohjaaja sanoin olevansa positiivisesti yllättynyt hitaasta valssista (!!)

Perusta on riittävän hyvä, että  seuraavaksi pääsemme/joudumme aloittamaan promenadin avausten ja sulkujen treenaamisen (ja niitä saa harjoitella yhtä kauan kuin jatkaa kilpatanssia...) Ohjaaja ei kehu turhaan, joten tästä voi oikeasti olla jo aika tyytyväinen. Etenkin kun hidasta valssia alettiin työstää vasta viime syyskuussa ja pelkästään koreografian muistamiseen meni jo monta viikkoa.

1. helmikuuta 2018

Jiven potkut

Kuka tahansa osaa potkia - mutta ei jivessa!

Yksityistunnilla jatkoimme siis edelliskerran tapaan jiven parissa. Viime keväänä potkuja käytiin läpi muutama minuutti jonkin jive-tunnin lopussa, enkä saanut ideasta kiinni ollenkaan. Nytkin aivot olivat alkuun solmussa, ja kun oikein yrittämällä yritti, tuli totaalinen jäätyminen. Vähitellen aloin päästä jyvälle. 

Nimestä voisi päätellä toista, mutta potku ei ole kunnollinen potku, vaan ennemmin annetaan jalan heilahtaa alas pienen alkuvauhdin siivittämänä. Jalan takaisinveto on kuitenkin räväkkä. Omalla kohdallani perusvirhe on ollut potkaista jalka voimalla kohti lattiaa, mutta enpä ole potkuja enää harrastanutkaan, koska totesin keväällä, etten osaa niitä yhtään.

Olen miettinyt hyviä tanssijoita katsellessani, miten potkut näyttävät samaan aikaan rennoilta mutta sähäköiltä. Ehkä salaisuus on juuri siinä, ettei potkussa potkaistakaan kunnolla.

Sitä kuuluisaa keskivartaloa en vielä kunnolla saanut mukaan, mutta nilkkoja yritin suoristaa. Ohjaajan alaselkä oli potkuja tehdessä todella eläväisen näköinen, mutta minun selässäni ei tapahtunut mitään. Kehitettävää löytyy myös niskasta, joka on kuulemma jatkuvasti liian jännittynyt.  

jiven potkut potkutekniikka
Tiistaina oli niin informatiivinen vakiotunti, että kotona en enää muistanut puoliakaan uusista havainnoista. Toista vakiotanssiparia ei ollut paikalla, joten saimme jälleen yksityistunnin.

Hidas valssi tuntui pitkästä aikaa ihan hyvältä, ei ollut sitä samaa jähmeyttä kuin tangossa. Ohjaajankaan mielestä hidas valssi ei ollut huono. Sitten hän kertoi taas liudan uusia asioita, joita viilaamalla tanssi parantuisi. Huomasin muun muassa, että pieni virhe tanssisuunnassa voi vaikeuttaa naisen etenemistä paljon. Joidenkin askelien askelpituutta lyhentämällä ja jalan kierrettä lisäämällä tanssi muuttui taas helpomman tuntuiseksi. Se on usein pienestä kiinni.

Quickstepissä sain muistutuksen tehdä vartalonousun ennen päkiälle nousua. Nyt kävi niin, että teimme aaltoilevaa liikettä molempien noustessa ja laskeutuessa eri aikoihin... "Harjoitusasennossa" tanssiessa en tuntenut tuota eroa ollenkaan, ehkä pitäisi kokeilla jo oikeaa vakiotanssiasentoa. 

Ohjaaja saa usein ihmetellä, "miten te oikein pystytte tohon" (=tekemään jonkin asian niin vaikeasti). No, olen huomannut, että aloittelija pystyy tanssimaan tarvittaessa erittäinkin vaikeasti ilman että edes itse huomaa sitä! 

27. tammikuuta 2018

Hentoa baunssia

Samban koreografiaan tuli viime viikolla taas pieni muutos. Travelling voltaa on edelleen vaikeaa tanssia oikean tempoiseen musiikkiin niin, että se näyttäisi edes joltain. Botafogoissakin on pienehkö kiire. Nämä olivat koreografiassa peräkkäin, mutta osuus pilkottiin travelling voltan ja botafogon vuorotteluksi. 

Ohjaajan sanoin kumpikaan kuvioista ei ole niin hyvä, että niitä kannattaisi esitellä pidempään yhtäjaksoisesti. 😂 Olen samaa mieltä! Muutaman testikerran perusteella tämä oli hyvä ratkaisu - nyt tanssi näyttää astetta vähemmän huonolta.

Mutta oli sambassa jotain positiivistakin: ohjaajan mukaan baunssi on vielä hento, mutta se on siellä ja säilyy läpi koko tanssin! 


samba baunssi tanssitunti iisalmi


Jiven Merengue actionista minulle valkeni, että miehen ja naisen askeleet eivät olekaan peilikuvia kuvion loppuosassa chasseiden jälkeen. Naisen ensimmäinen askel otetaan viereen ja toinen viedään menosuuntaan, tämän olen tehnyt juuri päinvastoin. Miehellä on ihan omanlaisensa askellus.

Lisäksi ohjaaja näytti, kuinka Toe heel swivel tehdään oikein. Ja senkin olen tehnyt tähän asti väärin, en ole esim. liikuttanut tukijalkaa ollenkaan.  Kuvio vaatii rautaisen tasapainon, sillä käsillä ei saa ottaa tukea parista.

Foxtrotin opettelulla ei ole vielä kiirettä, mutta sitä on alettu nyt ottaa mukaan harjoituksiin. Se menee sinänsä oikeaan rytmiin, mikä on tietysti se ensimmäinen tavoite. Seuraavaksi ykkösaskelta (slow) pyritään hidastamaan, jotta tanssista tulee foxtrotmaisen näköistä. Liikkeen tulisi säilyä tasaisena slow-quick-quick-askeleista huolimatta, eikä niin kuten aloittelijana automaattisesti tanssii eli liike lähes pysähtyy kakkosiskun ajaksi. 

Vakioiden kohdalla ei tunnu yhtään siltä, että olisi valmis lähtemään kisoihin. Nyt se kostautuu, kun kilpatanssia aloitellessani menin sanomaan ”eihän tango nyt niin vaikeaa voi olla”… Niinpä niin - älä ikinä aliarvioi kilpatanssia.

17. tammikuuta 2018

Jive työn alle

Viime viikonloppuna kävin Alapitkän tansseissa. Olin toiveikas ohjelmiston suhteen, sillä esiintyjä Jarno Itkonen näytti nuorehkolta. Kappalevalikoimasta tuli harmillisesti hyvin äkkiä mieleen "Kuluneimmat tanssikappaleet TOP20". Sieltä tuli ne kaikki perinteiset ja ennalta-arvattavimmat: Jätkän humppa, Ikkunaprinsessa, Vihreät niityt, Moskovan valot, Keinu kanssani... Voi ei! Kappaleista huolimatta kilpatanssikompuroinnin jälkeen oli oikeastaan ihan kiva käydä vaihteeksi lavatansseissa. 

Jive kuntoon!

Yksityistunneilla jive on jäänyt melkein kokonaan huomiotta, joten tällä viikolla pureuduimme siihen. Viime keväänä sain ensikosketuksen kilpajiveen, eikä siitä tullut yhtään mitään. Heitin hanskat tiskiiin ja päätin tanssia entisellä, sekalaisella lavatanssi-swingjive-tyylillä. On myönnettävä, että "polvien nostelu -jive" on paljon sähäkämmän ja kilpatanssimaisemman näköistä, vaikka swingmäinen jive on myös oikein.

jive alkeet tanssitunti iisalmi


Seuraava projekti on saada yksityistuntien avulla jive jonkinlaiseen kuntoon. Vikkarien tunnilla ohjaaja on vaikuttanut melko tyytyväiseltä (swing)jiveeni, mutta yksityistuntien ohjaaja edustaa polvien nosto -koulukuntaa, ja sitä nimenomaan haluaisin oppia. Aluksi se tuntui todella hassulta koikkelehtimiselta, mutta näin vajaan vuoden hauduttelun jälkeen se lähtikin yllättäen muotoutumaan. Sain jopa varovaisia kehuja! 

Chassen toisella askeleella pitäisi "pudota" koukistetulle jalalle, mihin harjoitteluni kosahti viime vuonna, sillä se vaati sisäistämistä. Polvia tulee nostaa ihan kunnolla, reisi on aikalailla vaakatasossa. Tämä tekee tanssista raskasta ja nykytaidoillani mahdotonta tanssia oikeaan tempoon. Hitaampaan tempoon tanssittuna peilistä kuitenkin tunnistaa, että nyt mennään kilpa- eikä lavajiveä. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle ja jatkaa treenejä. 

Ohjatut vakiotanssiharjoitukset  

Vikkarien harjoituksiin oli saatu taas ohjaaja takaisin, ja eilen mentiin tiistaiseen tapaan vakioita. Tangossa löytyi uusi ongelmakohta, joka korjaantui taas lantion asennon korjauksella. Suurimmassa osassa tapauksia vika on löytynyt lantiosta, kun joku ei vakioissa ole toiminut.

Slowfox on niin alkutekijöissään, että se vasta etäisesti muistuttaa kyseistä lajia. Oikeaoppinen slowfox pistää rytmitajun koetukselle: ohjaaja vei minua lyhyesti ja koko ajan tuntui, että olemme jäämässä rytmistä jälkeen. Pitäisi saada iskostettua päähän, että riittää kun kanta/päkiä on maassa iskulla. Loppuajan voi käyttää jalkapohjan rullaukseen - ja silti ollaan edelleen rytmissä, mihinkään ei ole kiire.

Toinen suurempi ongelma on jalkojen suoristus ja kannan liu'utus vietäessä jalka taakse. En pysty keskittymään samaan aikaan molempiin. Muutenkin kannan liu'tuksen saan tehtyä vain noin puoleen askelista. Oikeaa tanssiasentoa en ole uskaltanut vielä kokeilla - ns. harjoitusasennossa tanssiminen on ihan riittävän vaikeaa. Huh huh, jopa se kiroamani tango tuntuu lastenleikiltä tähän verrattuna.

7. tammikuuta 2018

Uusi tanssivuosi käyntiin

Joulutauolla näin unta, että tanssin sambaa ja cha chata paljon paremmin kuin mihin nykyiset taitoni riittävät - tämä oli selvä merkki, että tanssimaan oli päästävä (toivottavasti uni oli myös enne).

Vuosi vaihtui Siilinjärvellä Kunnonpaikan tansseissa, johon lähdin esiintyjän innoittamana. Marko Haavisto & Poutahaukat oli yhtä hyvä kuin ennenkin. Tanssimista joutui harjoittamaan tosi minipienesti, mutta musiikki korvasi kaiken. Minua ei haitannut edes lattarien puute, mikä on jo paljon!

Eräs nainen tuli huomauttamaan, että minulla näkyy stay upien rajat mekon alta ja että kannattaisi vetää niitä ylöspäin. Hetken aikaa löi tyhjää, kun mietin miten raja voi näkyä, vaikkei minulla ole koko sukkia jalassakaan. Kohta tajusin, että olin laittanut vahingossa pitkälahkeisemmat sortsit jalkaan, ja ne sitten vilkkuivat mekon alta. Tällainen "tyylimoka" tuli nyt tehtyä, mutta huomattavasti pahempaa olisi ollut lähteä ne stay upit jalassa tansseihin, huh huh!

kunnonpaikka tanssit marko haavisto


Viime viikolla ei vielä ollut ohjattuja tunteja, mutta kilpatanssivuoroilla sai käydä omatoimisesti. Kertasimme läpi muut vakiot paitsi wieninvalssin. Jos johonkin menee hermo, niin kilpatangoon. Se on todella oudon tuntuista koko tanssi. 

Vakioiden kanssa on nyt sellainen kausi, että minulla alkaa olla motivaatio-ongelmia. On ihan hyvä, että E-luokassa ei saa vielä erikoistua, koska olisi suuren suuri houkutus keskittyä vain lattareihin ja ihan vähän quickstepiin. Yritän pitää mielessä, että vakioiden harjoittelu auttaa myös lattaritanssimista. Mutta, ensi viikolla pääsen taas lattariharjoituksiin, ja kyllä se vakiointokin sieltä löytyy, kun vain sitkeästi harjoittelee ja huomaa edistyvänsä!