8. helmikuuta 2018

Kaikki perusvirheet hallussa

"Te teette kaikki perusvirheet, jotka kaikki muutkin tekee." Turhauttavaa vai lohduttavaa? Riippuu tunnista. Välillä miettii, eikö joku asia voisi mennä vaikka vahingossa kerrasta oikein. Mutta ei varmasti mene. Aina ensin tulee se perusvirhe, jota sitten työstetään viikkotolkulla.

Nyt huomaa, että uutta asiaa tulee siihen tahtiin, että perusvirheet saattavat jopa hiipiä takaisin. Esim. tangossa aloin jossain vaiheessa ottaa eteen astuessani päkiäaskelia, koska keskityin niin hirveästi johonkin uuteen juttuun. Enkä edes huomannut virhettä ennen kuin ohjaaja siitä mainitsi.


jive hidas valssi tanssitunti


Mitä olen oppinut tällä viikolla perusvirheiden lisäksi:
 

  • Googletellessa huomasin, että Merengue action ei olekaan jive-kuvion nimi. Alkuosa on Jive walks ja loppuosa twistaustyylistä. Olen vain oppinut tuntemaan tuon yhdistelmän merengue actionina.
  • Ohjaaja havainnollisti, kuin em. kuvion purku tapahtuu. Oli todella oudon tuntuista, kun pyörähdin viimeisten chasseiden jälkeisen kädenalituksen melkein itsestään. Ohjaajalla on ihme kikkoja takataskussaan - näyttää, ettei hän tee juuri minkäänlaista vientiä, mutta silti vienti tuntuu naiselle todella selkeänä ja voimakkaana.
  • American spinissä tulisi pyrkiä pyörähtämään täysi kierros. Jostain syystä jätän tämän aina vajaaksi, vaikka luultavasti pääsisin kokonaan ympäri.
  • E-luokassa käännökset lattareissa tapahtuvat aina yhden jalan varassa. Minulla on ongelmana yhtäaikainen eteneminen ja kääntyminen / kääntyminen paino molemmilla jaloilla, jolloin lopputulos näyttää laiskalta.


Yksityistunti: Jive osa 3

  • Kun tanssin etupainoisesti, myös pääni nuokahtaa eteen -> ei näin, vaan pää taakse ja leuka ylös reilusti!
  • "Pomppujivessa" edes rock-askeleella ei saa keinua eli askellus muistuttaa sotilastyyliä 
  • Potkuissa polvet jatkoivat naksumistaan, mutta ilmeisesti se ei ole vaarallista, jos polviin ei satu...
  • Potkuihin yritettiin saada mukaan tasainen baunssi, joka oli jokseenkin kankean oloista. Oikeaan tempoon potkimisesta voi vielä vain haaveilla.

Tiistain vakiot - yksityistunti


Myös Vikkareiden harjoituksissa tuli puhetta pään painumisesta eteenpäin, mitä tulisi välttää kaikessa. Kotimatkalla autoa ajaessanikin huomasin pääni painuvan eteen. Arvasin myös etukäteen, missä asennossa pääni tuli olemaan seuraavana päivänä päätetyötä tehdessä! Nyt asiaan osaa kiinnittää huomiota, ja olenkin useasti päivän mittaan korjannut eteen valahtanutta päätä taaksepäin. 

Quickstepiin rakennettiin helppo koreografia, jolla pääsee sopivasti kiertämään salia ympäri. 

Tangossa on joitakin ajoitusongelmia, mutta tanssiasento on kuulemma tässä vaiheessa riittävä. 


Hidas valssi pääsi yllättämään

Tanssivihkoni sivut täyttyvät vauhdilla muistiinpanoista, ja asiaa tulee hurjasti. Mutta jos kaikki muutkin ovat selättäneet ne kaikki perusvirheet, niin kyllä minäkin. Eilen tuli ihan puskista jo iso askel eteenpäin: ohjaaja sanoin olevansa positiivisesti yllättynyt hitaasta valssista (!!)

Perusta on riittävän hyvä, että  seuraavaksi pääsemme/joudumme aloittamaan promenadin avausten ja sulkujen treenaamisen (ja niitä saa harjoitella yhtä kauan kuin jatkaa kilpatanssia...) Ohjaaja ei kehu turhaan, joten tästä voi oikeasti olla jo aika tyytyväinen. Etenkin kun hidasta valssia alettiin työstää vasta viime syyskuussa ja pelkästään koreografian muistamiseen meni jo monta viikkoa.

1. helmikuuta 2018

Jiven potkut

Kuka tahansa osaa potkia - mutta ei jivessa!

Yksityistunnilla jatkoimme siis edelliskerran tapaan jiven parissa. Viime keväänä potkuja käytiin läpi muutama minuutti jonkin jive-tunnin lopussa, enkä saanut ideasta kiinni ollenkaan. Nytkin aivot olivat alkuun solmussa, ja kun oikein yrittämällä yritti, tuli totaalinen jäätyminen. Vähitellen aloin päästä jyvälle. 

Nimestä voisi päätellä toista, mutta potku ei ole kunnollinen potku, vaan ennemmin annetaan jalan heilahtaa alas pienen alkuvauhdin siivittämänä. Jalan takaisinveto on kuitenkin räväkkä. Omalla kohdallani perusvirhe on ollut potkaista jalka voimalla kohti lattiaa, mutta enpä ole potkuja enää harrastanutkaan, koska totesin keväällä, etten osaa niitä yhtään.

Olen miettinyt hyviä tanssijoita katsellessani, miten potkut näyttävät samaan aikaan rennoilta mutta sähäköiltä. Ehkä salaisuus on juuri siinä, ettei potkussa potkaistakaan kunnolla.

Sitä kuuluisaa keskivartaloa en vielä kunnolla saanut mukaan, mutta nilkkoja yritin suoristaa. Ohjaajan alaselkä oli potkuja tehdessä todella eläväisen näköinen, mutta minun selässäni ei tapahtunut mitään. Kehitettävää löytyy myös niskasta, joka on kuulemma jatkuvasti liian jännittynyt.  

jiven potkut potkutekniikka
Tiistaina oli niin informatiivinen vakiotunti, että kotona en enää muistanut puoliakaan uusista havainnoista. Toista vakiotanssiparia ei ollut paikalla, joten saimme jälleen yksityistunnin.

Hidas valssi tuntui pitkästä aikaa ihan hyvältä, ei ollut sitä samaa jähmeyttä kuin tangossa. Ohjaajankaan mielestä hidas valssi ei ollut huono. Sitten hän kertoi taas liudan uusia asioita, joita viilaamalla tanssi parantuisi. Huomasin muun muassa, että pieni virhe tanssisuunnassa voi vaikeuttaa naisen etenemistä paljon. Joidenkin askelien askelpituutta lyhentämällä ja jalan kierrettä lisäämällä tanssi muuttui taas helpomman tuntuiseksi. Se on usein pienestä kiinni.

Quickstepissä sain muistutuksen tehdä vartalonousun ennen päkiälle nousua. Nyt kävi niin, että teimme aaltoilevaa liikettä molempien noustessa ja laskeutuessa eri aikoihin... "Harjoitusasennossa" tanssiessa en tuntenut tuota eroa ollenkaan, ehkä pitäisi kokeilla jo oikeaa vakiotanssiasentoa. 

Ohjaaja saa usein ihmetellä, "miten te oikein pystytte tohon" (=tekemään jonkin asian niin vaikeasti). No, olen huomannut, että aloittelija pystyy tanssimaan tarvittaessa erittäinkin vaikeasti ilman että edes itse huomaa sitä!