31. maaliskuuta 2018

Tanssiasennon parantelua

Viime lauantaina olin taas pidemmän tauon jälkeen Alapitkän tansseissaPari tuntia mietin, mikä ihme on nyt vialla. Karjalanpiirakkatauolla tajusin: tanssilattia oli normaali - ei enää liukastelua henkensä edestä. Aiemmin minulle sanottiin, että lattiassa ei käytetä mitään liukastetta, mutta siitä huolimatta kengät olivat aina tanssien jälkeen valkoisen pölyn peitossa. Nyt kotiin sai palata mustien kenkien kanssa. Loistava uudistus, kunpa tämä linja pysyisi jatkossa.

Lavoilla en yritä vetää kilpatanssia, mutta entistä, laiskaa lavatanssiasentoani pyrin parantamaan. Sambassa huomasin, että lähdin täysin automaatilla tanssimaan koreografiaa. Samba on ainut tanssilaji, jota en ole ikinä tanssinut ns. vapaasti. Eräällä naisella huomasin lavatansseihin poikkeuksellisen hyvän sambatekniikan, siinä oli keskivartalo kunnossa! 


alapitkä tanssit slowfox rumba


Yksityistunneilla on pari viime kertaa keskitytty slowfoxiin. Siinäkin olen nousujen aikana noussut turhaan liian korkealle. Vaikka päkiälle noustaan reilusti, polvi jää koukkuun, jolloin pää ei nouse kuin vain vähän ylemmäs. Sain tarkennuksia naisen askeleeseen, ja sen lisäksi tuli kerrattua miehen kolmi- ja sulka-askel. Nimestään huolimatta slowfoxin tanssiminen ei tunnu millään tavalla hitaalta, siinä on suorastaan kiire. 

Jokaisella yksityistunnilla käsitellään jollain tasolla tanssiasentoa, ja taas palattiin tuttuun aiheeseen 'käsien jäntevyys lähtee selästä'. Vaikka tästä on ollut puhetta jo reilun vuoden, vasta nyt oli sen aika mennä perille. Ensimmäisillä kilpatanssitunneilla ajatus tuntui utopistiselta, mutta sieltä se on vähitellen alkanut valjeta, kiitos kärsivällisen ohjaajan.

Selkeiden havainnollistuksien jälkeen kun tätä kokeili parin kanssa, tanssi tuntui aivan erilaiselta ja seuraaminen oli tuplasti helpompaa. Ja jos käsiä vain kannattelee, ne väsyvät nopeasti. Kun kannattelu lähtee selästä asti, kädet vain ovat siinä. Tämän selkähomman hahmottaminen oli tähänastisen kevätkauden ykkösjuttu, jota yritän jatkossa soveltaa kaikkiin tansseihin.

Myös Vikkareiden harjoituksissa tuli hyviä ohjeita. Rumbassa huomasin, että olen tehnyt Opening outit ihan väärin: puolivälissä olen pysähtynyt miestä vastapäätä, vaikka liike suuntautuukin koko ajan miehen edestä. Sivuilla tehdään (vähintään) 180 asteen käännös ja taas suunnistetaan suoraan miehen ohi. 

Spiral + Rope spin -yhdistelmä on kuin Fan + Hockey stick: korjattavaa löytyy loputtomasti ja muistettavaa on paljon. Vaikka spiral on "vain" pyörähdys ympäri, ei se olekaan niin yksinkertainen tehdä keskelle tanssia. Jos teen spiralin yksin, sen lopussa olen lähes aina kaatumassa taaksepäin.

Huomenna olisi tarkoitus mennä vaihteeksi yksin harjoittelemaan, sillä uutta asiaa on tullut viime aikoina niin paljon, että niitä olisi hyvä mietiskellä välillä ihan rauhassa itsekseen. On se kilpatanssi vaan mielenkiintoinen laji!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti