27. syyskuuta 2018

Jotain uutta ja jotain vanhaa

Vakiot

Viime viikolla vakioiden tanssimisesta ei meinannut tulla mitään. Etenkin inhokkini tango oli tuskaisen vaikeaa. Tyypillinen ongelma on, että oikea käsi valahtaa aina alas, eikä kyynärpää pysy ylhäällä. Vaikka lähtöasennossa olen mieheen nähden vasemmalla puolella, tanssin lomassa onnistun hivuttautumaan keskelle. Promenadin avauksessa pääni painuu eteenpäin ja vedän miestä mukanani liian aikaisin liikkeelle...

..kunnes toissapäiväisellä tunnilla tanssiasento olikin yhtäkkiä selkeästi parempi kuin viime viikolla (ja vielä yhtään tässä välissä harjoittelematta). Kun asiat eivät vielä ole lihasmuistissa, on joskus ihan vain tunnista kiinni, milloin jokin onnistuu ja milloin ei. Tangon tanssiasentoon yritän jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, koska rytmin lisäksi kaikki lähtee siitä.

vakiotanssit tango hidas valssi foxtrot


Hitaassa valssissa korjattiin joidenkin kuvioiden suuntia, mikä lyhensi kulkemaani matkaa ja helpotti siten tanssia. Seuraavaksi tärkein asia olisi keskittyä kolmosiskuun, joka menee edelleen ohi ja ykkösellä ollaan liian aikaisin. Tanssiessa tuntuu, ettei kolmosella ehdi laskutua kunnolla, vaikka todellisuudessa aikaa olisi vaikka kuinka.

Slowfox menee nyt kuulemma E-luokan tyylillä eli periaatteessa rytmiin, muttei kuitenkaan oikeaan rytmiin. Se foksimainen, viipyilevä askellus löytyy sitten joskus, mutta slowfox ei ole nyt opeteltavien tanssilajien kärjessä.

Lattareissa korjaukset ovat olleet enemmän pienempiä: huiskussa jalkaterät auki, opening outissa lyhyempi askel sivulle, natural topissa kuljetun kehän pienentäminen, botafogossa kääntyminen menosuuntaan... Lattareiden tanssiminen tuntuu pääosin hyvältä, ja lattariharkoissa on tosi kiva käydä.


Yksityistunnit

Edellisellä yksityistunnilla käytiin jälleen kerran koko tunti samban perustekniikkaa. Vaikka samoja asioita käydään jatkuvasti läpi, aina oppii jotain uutta. Esimerkiksi nyt perustekniikkaa harjoiteltiin pitkästä aikaa huiskuun, ja vatsalihasten rutistus + alaselän pyöristäminen aukesi jotenkin uudella tavalla. 

Tyypillistä kilpatanssille on yhtäkkiä tajuta jokin uusi asia, ja hetken päästä tajuta, että tästähän on jo kaksi vuotta jauhettu, mutta en ole vain aiemmin saanut ajatuksesta kiinni!

Sambaa pitäisi nyt malttaa harjoitella todella hitaasti, jotta tekniikat saisi tanssiin mukaan. Siitä sen pitäisi vähitellen harjaantua ja myöhemmin pystyisi hallitsemaan enemmän tekniikkaa myös oikeaan tempoon tanssittuna.  Ryhnätunneilla tulee enimmäkseen tanssittua oikeisiin tempoihin, jolloin kaikki vähänkään vaativammat tekniikat saa unohtaa kokonaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti