3. tammikuuta 2019

Takapainoiset koukkupolvet


Yleensä tanssitauot ovat tehneet hyvää. Marraskuussa harjoituksiin tuli reilun viikon tauko, mikä sai yllättäen pahaa jälkeä aikaiseksi. Tauon jälkeen sambassa polveni eivät suoristuneet missään kohtaa, samoin cha chata tanssin koukkupolvilla. Koukkupolvi-cha chasta pelästyneenä tanssini muuttui sitten pingviinimäiseksi, kun yritin pitää polvia liiankin suorassa. 

Rumba oli tönkköä ja vastikään löytämäni jalalle asettuminen hävisi kokonaan. Että tällainen kausi. Tauon jälkeen tilanne toki parantui, mutta vähän jäi epävarma olo, kun jo opitut asiat vain hävisivät noin lyhyessä ajassa. Nythän tässä on taas ollut parin viikon harjoitustauko, joten saa nähdä, miten tämän illan harkoissa käy!

tanssiasento etupainoisuus tanssitauko polvien suoristaminen


Ennen kilpatanssia olen luultavasti tanssinut cha chata vuorotellen koukkupolvena ja pingviininä, koska en ole tiennyt, missä kohtaa polvien pitäisi käydä suorana. Hyvin todennäköisesti nämä tyylit on kruunannut takapainoinen tanssiasento. 

Polvien suoristamisen ohella yksi tämän syksyn avainsanoista on ollut etupainoisuus, sekä vakioissa että lattareissa. Pienikin herpaantuminen, niin etupaino on mennyttä ja joku tanssissa alkaa tökkiä. Oikea tanssiasento ei todellakaan automatisoidu hetkessä, vaan sitä saa olla joka tunti useaan kertaan korjaamassa. Eikä olla vielä päästy lähellekään ns. lopullisia tanssiasentoja - esim. vakioissa en kaarra selkää taakse melkein ollenkaan.

Jive kuulemma parantuu koko ajan, mutta minusta se menee aina vain samalla tavalla. Lopussa kunto loppuu kesken ja polvien nosto hiipuu. Seuraava tavoite on saada ylävartaloa mukaan eli  mm. yksityistunneilla paljon harjoiteltuja kylkien venytyksiä.

Yksityistunneilla on siis pysytty enimmäkseen perustekniikan parissa. Cha chata harjoitellessa oli jännä huomata, että enää reilu lantion kierto ei tuntunut siltä, että selkä katkeaa. Kuuluisassa keskivartalossa ja etupainoisuudessa voisi olla tapahtunut parannusta. Ehkä tämän syksyn ykkösjuttu oli, että sain ensimmäistä kertaa lattareissa oikeanlaista liikettä myös ylävartaloon. Kropassa on niin monta eri pistettä, joista joku painuu sisään, joku venyy ulos, joku venyy sivulle... Näiden hallinta yhtä aikaa vaatii tiukkaa keskittymistä.

Työkuorma töissä laannutti loppusyksystä innostusta lähteä enää yksin salille harjoittelemaan, ja bloginkin päivitys hiipui. Näköpiirissä on helpotusta tilanteeseen, ja kevätkaudella on kyllä tavoitteena treenata perustekniikkaa ihan yksinäänkin. Eihän liikkeiden automatisointi vaadi kuin (oikeanlaisia) toistoja. 

Hyvää ja tanssillista uutta vuotta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti