Jotain uutta ja jotain vanhaa

Vakiot

Viime viikolla vakioiden tanssimisesta ei meinannut tulla mitään. Etenkin inhokkini tango oli tuskaisen vaikeaa. Tyypillinen ongelma on, että oikea käsi valahtaa aina alas, eikä kyynärpää pysy ylhäällä. Vaikka lähtöasennossa olen mieheen nähden vasemmalla puolella, tanssin lomassa onnistun hivuttautumaan keskelle. Promenadin avauksessa pääni painuu eteenpäin ja vedän miestä mukanani liian aikaisin liikkeelle…

..kunnes toissapäiväisellä tunnilla tanssiasento olikin yhtäkkiä selkeästi parempi kuin viime viikolla (ja vielä yhtään tässä välissä harjoittelematta). Kun asiat eivät vielä ole lihasmuistissa, on joskus ihan vain tunnista kiinni, milloin jokin onnistuu ja milloin ei. Tangon tanssiasentoon yritän jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, koska rytmin lisäksi kaikki lähtee siitä.

Hitaassa valssissa korjattiin joidenkin kuvioiden suuntia, mikä lyhensi kulkemaani matkaa ja helpotti siten tanssia. Seuraavaksi tärkein asia olisi keskittyä kolmosiskuun, joka menee edelleen ohi ja ykkösellä ollaan liian aikaisin. Tanssiessa tuntuu, ettei kolmosella ehdi laskutua kunnolla, vaikka todellisuudessa aikaa olisi vaikka kuinka.

Slowfox menee nyt kuulemma E-luokan tyylillä eli periaatteessa rytmiin, muttei kuitenkaan oikeaan rytmiin. Se foksimainen, viipyilevä askellus löytyy sitten joskus, mutta slowfox ei ole nyt opeteltavien tanssilajien kärjessä.

Lattareissa korjaukset ovat olleet enemmän pienempiä: huiskussa jalkaterät auki, opening outissa lyhyempi askel sivulle, natural topissa kuljetun kehän pienentäminen, botafogossa kääntyminen menosuuntaan… Lattareiden tanssiminen tuntuu pääosin hyvältä, ja lattariharkoissa on tosi kiva käydä.

Yksityistunnit

Edellisellä yksityistunnilla käytiin jälleen kerran koko tunti samban perustekniikkaa. Vaikka samoja asioita käydään jatkuvasti läpi, aina oppii jotain uutta. Esimerkiksi nyt perustekniikkaa harjoiteltiin pitkästä aikaa huiskuun, ja vatsalihasten rutistus + alaselän pyöristäminen aukesi jotenkin uudella tavalla.Tyypillistä kilpatanssille on yhtäkkiä tajuta jokin uusi asia, ja hetken päästä tajuta, että tästähän on jo kaksi vuotta jauhettu, mutta en ole vain aiemmin saanut ajatuksesta kiinni!Sambaa pitäisi nyt malttaa harjoitella todella hitaasti, jotta tekniikat saisi tanssiin mukaan. Siitä sen pitäisi vähitellen harjaantua ja myöhemmin pystyisi hallitsemaan enemmän tekniikkaa myös oikeaan tempoon tanssittuna.  Ryhmätunneilla tulee enimmäkseen tanssittua oikeisiin tempoihin, jolloin kaikki vähänkään vaativammat tekniikat saa unohtaa kokonaan.

Hentoa baunssia

Samban koreografiaan tuli viime viikolla taas pieni muutos. Travelling voltaa on edelleen vaikeaa tanssia oikean tempoiseen musiikkiin niin, että se näyttäisi edes joltain. Botafogoissakin on pienehkö kiire. Nämä olivat koreografiassa peräkkäin, mutta osuus pilkottiin travelling voltan ja botafogon vuorotteluksi. 

Ohjaajan sanoin kumpikaan kuvioista ei ole niin hyvä, että niitä kannattaisi esitellä pidempään yhtäjaksoisesti. 😂 Olen samaa mieltä! Muutaman testikerran perusteella tämä oli hyvä ratkaisu – nyt tanssi näyttää astetta vähemmän huonolta.

Mutta oli sambassa jotain positiivistakin: ohjaajan mukaan baunssi on vielä hento, mutta se on siellä ja säilyy läpi koko tanssin! 

Jiven Merengue actionista minulle valkeni, että miehen ja naisen askeleet eivät olekaan peilikuvia kuvion loppuosassa chasseiden jälkeen. Naisen ensimmäinen askel otetaan viereen ja toinen viedään menosuuntaan, tämän olen tehnyt juuri päinvastoin. Miehellä on ihan omanlaisensa askellus.

Lisäksi ohjaaja näytti, kuinka Toe heel swivel tehdään oikein. Ja senkin olen tehnyt tähän asti väärin, en ole esim. liikuttanut tukijalkaa ollenkaan.  Kuvio vaatii rautaisen tasapainon, sillä käsillä ei saa ottaa tukea parista.
Foxtrotin opettelulla ei ole vielä kiirettä, mutta sitä on alettu nyt ottaa mukaan harjoituksiin. Se menee sinänsä oikeaan rytmiin, mikä on tietysti se ensimmäinen tavoite. Seuraavaksi ykkösaskelta (slow) pyritään hidastamaan, jotta tanssista tulee foxtrotmaisen näköistä. Liikkeen tulisi säilyä tasaisena slow-quick-quick-askeleista huolimatta, eikä niin kuten aloittelijana automaattisesti tanssii eli liike lähes pysähtyy kakkosiskun ajaksi. 

Vakioiden kohdalla ei tunnu yhtään siltä, että olisi valmis lähtemään kisoihin. Nyt se kostautuu, kun kilpatanssia aloitellessani menin sanomaan ”eihän tango nyt niin vaikeaa voi olla”… Niinpä niin – älä ikinä aliarvioi kilpatanssia.