Jotain uutta ja jotain vanhaa

Vakiot

Viime viikolla vakioiden tanssimisesta ei meinannut tulla mitään. Etenkin inhokkini tango oli tuskaisen vaikeaa. Tyypillinen ongelma on, että oikea käsi valahtaa aina alas, eikä kyynärpää pysy ylhäällä. Vaikka lähtöasennossa olen mieheen nähden vasemmalla puolella, tanssin lomassa onnistun hivuttautumaan keskelle. Promenadin avauksessa pääni painuu eteenpäin ja vedän miestä mukanani liian aikaisin liikkeelle…

..kunnes toissapäiväisellä tunnilla tanssiasento olikin yhtäkkiä selkeästi parempi kuin viime viikolla (ja vielä yhtään tässä välissä harjoittelematta). Kun asiat eivät vielä ole lihasmuistissa, on joskus ihan vain tunnista kiinni, milloin jokin onnistuu ja milloin ei. Tangon tanssiasentoon yritän jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, koska rytmin lisäksi kaikki lähtee siitä.

Hitaassa valssissa korjattiin joidenkin kuvioiden suuntia, mikä lyhensi kulkemaani matkaa ja helpotti siten tanssia. Seuraavaksi tärkein asia olisi keskittyä kolmosiskuun, joka menee edelleen ohi ja ykkösellä ollaan liian aikaisin. Tanssiessa tuntuu, ettei kolmosella ehdi laskutua kunnolla, vaikka todellisuudessa aikaa olisi vaikka kuinka.

Slowfox menee nyt kuulemma E-luokan tyylillä eli periaatteessa rytmiin, muttei kuitenkaan oikeaan rytmiin. Se foksimainen, viipyilevä askellus löytyy sitten joskus, mutta slowfox ei ole nyt opeteltavien tanssilajien kärjessä.

Lattareissa korjaukset ovat olleet enemmän pienempiä: huiskussa jalkaterät auki, opening outissa lyhyempi askel sivulle, natural topissa kuljetun kehän pienentäminen, botafogossa kääntyminen menosuuntaan… Lattareiden tanssiminen tuntuu pääosin hyvältä, ja lattariharkoissa on tosi kiva käydä.

Yksityistunnit

Edellisellä yksityistunnilla käytiin jälleen kerran koko tunti samban perustekniikkaa. Vaikka samoja asioita käydään jatkuvasti läpi, aina oppii jotain uutta. Esimerkiksi nyt perustekniikkaa harjoiteltiin pitkästä aikaa huiskuun, ja vatsalihasten rutistus + alaselän pyöristäminen aukesi jotenkin uudella tavalla.Tyypillistä kilpatanssille on yhtäkkiä tajuta jokin uusi asia, ja hetken päästä tajuta, että tästähän on jo kaksi vuotta jauhettu, mutta en ole vain aiemmin saanut ajatuksesta kiinni!Sambaa pitäisi nyt malttaa harjoitella todella hitaasti, jotta tekniikat saisi tanssiin mukaan. Siitä sen pitäisi vähitellen harjaantua ja myöhemmin pystyisi hallitsemaan enemmän tekniikkaa myös oikeaan tempoon tanssittuna.  Ryhmätunneilla tulee enimmäkseen tanssittua oikeisiin tempoihin, jolloin kaikki vähänkään vaativammat tekniikat saa unohtaa kokonaan.

Tasapaksua rumbaa ja humalaisen tangoa

Pikkujoulutanssit? Ei, vaan edelleen ollaan kilpatanssin parissa! Negatiivissävytteisestä otsikosta huolimatta kuluneeseen harjoitusviikkoon sisältyi paljon edistystä – jos ei vielä tanssissa niin ymmärryksessä. Viimeaikaiset harjoitukset ovat tuntuneet tavallista tönkömmiltä, mutta nyt alkaa taas usko tanssiin palautua.

 

Yksityistuntien vetäjä on reilun vuoden yrittänyt tahkota, kuinka kylkien tulee venyä lattareissa ja miten rintakehä liikkuu suhteessa lantioon. Nyt tajusin tämän käytännössä! Asia on sisänsä looginen, mutta laittoi alkeissambaajan aivot solmuun. Kylkeni eivät paljon veny normaalissa tanssissa, mutta idea tuli selväksi. Siitäpä sitä voi alkaa lähteä työstämään.

Yksityistunnilla jatkettiin edelleen tangon parissa. Nyt keskityttiin tanssiasennon pitämiseen ja askeleelle ponnistamiseen sekä tangomaisen terävään askellukseen. Etuaskeleet sujuivat viime viikkoa paremmin, mutta taka-askeleet ovat selkeästi vaikeampia. Yksi suurimmista ongelma on tasapainon hallinta.

Kun yritän keskittyä kaikkeen mahdolliseen yhtä aikaa, lähden helposti kaatumaan taakse selkä edellä, jolloin näyttää aivan humalaiselta, joka on menettämässä tasapainonsa. Tällöin tanssi on kaikkea muuta kuin tangon näköistä! Toinen yleinen virhe kaikissa vakioissa on lähteä taka-askeleella takapuoli edellä, mikä on myös ruman näköistä.

Lopuksi harjoittelimme vasenta käännöstä, ja nyt ymmärsin, miksi Vikkarien ohjaaja käski naista viemään kuvion keskivaiheilla. Yksityistunnilla asiaa lähestyttiin hieman eri tavalla, mutta pyrkimys on  ilmeisestikin samaan lopputulokseen eli jatkuvaan liikkeeseen ja pieneen viivytykseen.

Tanssiasentojen hakeminen on selkeästi nopeutunut vuoden takaisesta. Enää ei tarvitse vääntyillä ja ihmetellä kymmentä minuuttia, ennen kuin tarkka tanssiasento on kasassa.

Vikkarien harjoitukset

Rumbassa tuli ihan uutta tietoa. Nyt se on tasapaksua, koska etu- ja taka-askeleet ovat yhtä pitkiä. Etuaskeleen pitäisi ollakin tosi lyhyt ja taka-askeleen reilu. En ole osannut ajatella tätä aiemmin.

 

Cha chassa seuraava suurin ongelma on askeltekniikka, sillä ponnistus askeleelle puuttuu. Nyt se on laiskan näköistä. Ohjaaja kehui taka-askeltani hyväksi, mutta etuaskeleella polvi jää koukkuun. En ole millään tavalla keskittynyt taka-askeleisiin, joten en osaa sanoa, mistä muutos parempaan on peräisin. Ohjaaja epäili miehen viennin parantumista.

 

Fan + hockey stick -yhdistelmästä löytyy jatkuvasti korjattavaa. Joissain kohdin on olevinaan kiire, minkä vuoksi lähden oikomaan enkä esim. vie painoa riittävästi takajalalle. Oikeasti tuo oikominen onkin kiireen aiheuttaja. Sama tuntuu pätevän sambassa.

Sambassa ikuisuusongelma on traveling volta. Joka kerta on itsellekin yllätys, mitä siitä tulee. Eipähän ainakaan ole tasapaksua!